Tehomaatalous ei elätä kattohaikaraa

Lähimmät kattohaikarat pesivät Virossa reilun 60 km päässä Suomesta. Viron maaseudulla näkee jopa haikaroille rakennettuja lavoja, joilla niiden on hyvä pesiä. Miksi kattohaikara ei viihdy meillä? Eivätkö täkäläiset savupiiput tai katot kelpaa sille? Suomesta on alkukesältä paljon kattohaikarahavaintoja, mutta kertaakaan pitkäkinttu ei ole jäänyt maahamme pesimään.

Kattohaikara (Ciconia ciconia) ei tee risupesäänsä Suomeen. Kuva: flickr.com: hhhalberto

Kattohaikarasta tehtiin ensimmäinen havainto Hollolan Metsäkylässä lauantaina 28.5. ja sen jälkeen komea lintu on nähty siellä lähes päivittäin alkuviikkoon asti. Heinolan lintutarhan isäntä Olli Vuori kertoo, että pitkään jatkuneet etelän ja lounaan puoleiset ilmavirtaukset ovat tuoneet Suomeen nuoria, vielä pesimättömiä haikaroita.

Kattohaikara on lähes valkoinen lintu, jolla on mustat siivet ja punainen nokka sekä punaiset jalat. Maallikko tunnistaa sen värin lisäksi siitä että se lentää kaula suorana, toisin kuin harmaahaikara joka lentää kaula mutkalla. Usein kattohaikara on peloton ja se saattaa rohkeasti seurata pellolla traktoria ruokaa etsien.

- Niitä on rynnistänyt tänä keväänä tänne aika laajalla joukolla ihmettelemään Etelä-Suomen peltoja.

Pääsyy siihen, miksi kattohaikara vain vierailee täällä meillä, on tehomaatalous. Suomen maatalous on muuttunut nopeasti. Viron maaseudulla näkymä on melkein kuin 1800-luvun Suomessa ja maatalous on käsityövoittoista, Meillä jylläävät isot koneet ja lehmien laidunnus on vähentynyt. Karja on keskitetty enemmän suuriin yksiköihin ja sen myötä isoja alueita jää ilman laidunnusta.

- Maisemanhoito maaseudulla kärsii, koska laiduntava karja on pitänyt monin paikoin maiseman avoimena ja estänyt peltojen pusikoitumisen.

Omat peltolinnutkin pulassa

Suomessa tehomaatalouden nahoissaan tuntevat myös meidän omat peltolintulajimme, jotka ovat vähentyneet radikaalisti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- Ennen langat olivat mustanaan kottaraisia, mutta eipä niin enää paljoa näy.

Yksi häviäjistä on tämän vuoden linnuksi valittu kuovi, jonka havaitsemisesta toivotaan ihmisiltä ilmoituksia. Kaarevanokkainen lintu sulautuu mullospeltoon hyvin, mutta sen tunnistaa keväällä hyvin äänestäkin.

Kuovi on yksi aikaisimmista Suomen jättävistä muuttolinnuista. Emolinnut jättävät poikaset koiraiden kasvatettavaksi ja lähtevät paluumatkalle talvehtimisseuduilleen jo keskikesällä.