Rovaniemen Sierilän perhoslaji äärimmäisen uhanalainen

Jos Rovaniemen Sierilän voimalaitos toteutuu, kuivilla niityillä viihtyvä apilakirjokääriäinen kuolee Suomesta. Kemijoki Oy on rahoittanut lajin etsimistä, mutta toistaiseksi perhosta ei ole löydetty muualta. Tutkijat eivät ole myöskään onnistuneet siirtämään lajia vastaavaan ympäristöön.

luonto
Laaksoarho ja apilakirjokääriäinen
Kuvassa Sierilän voimalaitosaltaan uhkaamat laaksoarho ja apilakirjokääriäisen kaksi esiintymismuotoa.Wikipedia ja Seppo ja Kimmo Silvonen

Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden ylläpitämiseen, johon kuuluu uhanalaisten lajien elinympäristön ja lajien säilymisen turvaaminen. Apilakirjokääriäistä esiintyy Suomessa tiettävästi vain Rovaniemen Oikaraisella.

- Kun se on Suomen ainoa esiintymä, laji on äärimmäisen uhanalainen, ylitarkastaja Taina Kojola Lapin Ely-keskuksesta sanoo.

Lajia on etsitty muualta toistaiseksi tuloksetta.

- Kemijoki Oy on rahoittanut ansiokkaasti lajin etsimistä Kemijoen varrelta, eikä sitä ole löytynyt vastaavista elinympäristöistä. Sitä ei tiedetä, miksi lajia ei vastaavilla kuivilla niityillä esiinny.

Apilakirjokääriäisen siirtoa kokeiltu

Apilakirjokääriäinen on kuivien niittyjen laji. Perhoslaji on täysin riippuvainen puna-apilasta, joka on sen toukan ravintoa. Lajia on yritetty siirtää sille sopiviin elinympäristöihin.

- Perhosasiantuntijat ovat Kemijoki Oy:n toimesta yrittäneet siirtää apilakirjokääriäistä uuteen ympäristöön. Tähän astisissa siirtoyrityksissä se ei ole onnistunut, mutta mahdotonkaan keino siirto ei ole.

Apilakirjokääriäinen on ollut aiemmin yleinen laji Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle asti. Nykyään kuivilla niityillä viihtyvä laji on taantunut pahasti.

- Sitä on aiemmin esiintynyt Kemijokivarressa runsaasti, mutta maankäytön muuttumisen myötä lajin elinympäristöt ovat pienentyneet.

- Suomessa maatalouden harjoittaminen on mennyt tehomaatalouteen, jolloin luontaisten niitto- ja laidunniittyjen määrä on romahtanut minimiin siitä, mitä se on ollut vielä 60-luvullakin, Kojola toteaa.

Laji uhattu ilman voimalaitostakin

Tutkijoiden näkemyksen mukaan apilakirjokäärinen tulisi joka tapauksessa häviämään Sierilästä asuinkedon todennäköisen umpeenkasvun takia.

- Se on ihan faktaa, että jos niittyä ei hoideta, kysymys on ehkä maksimissaan kymmenestä vuodesta.

Koska Suomi on sitoutunut monimuotoisuuden säilyttämiseen ja Sierilän alue on havaittu tärkeäksi, sen ylläpitämiseen on hoitovelvoite.

- Jos voimalaitosta ei tule, aluekeskus on velvollinen hoitamaan ympäristöä niin, että se säilyy niittynä. Koska Sierilässä on vahva populaatio ja koska meillä on hoitovelvoite, todennäköisyys sille, että laji säilyy on kohtalainen.

Maapallolta laji ei Sierilän voimalaitoksen takia kuole.

- Sitä on vielä naapurialueilla jonkin verran, mutta ei sielläkään paljoa, Kojola sanoo.

Lähteet: YLE Lappi / Maija-Liisa Juntti