Sijaissynnyttämisen salliminen saa tukea asiantuntijalta

Sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelulautakunta valmistelee sijaissynnyttämistä käsittelevää kannanottoa oikeusministeriön pyynnöstä. Suomessa tapahtuneita sijaissynnytyksiä läheltä seurannut apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila toivoo, että sijaissynnyttäminen sallittaisiin.

Kotimaa
Viveca Söderström-Anttila
Apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila Väestöliitosta arvioi sijaissynnytyksen tarvetta. Asia on noussut keskustelunaiheeksi, sillä oikeusministeriö harkitsee sijaissynnyttäjien käytön laillistamista.

Sijaissynnyttäminen, eli lainakohdun käyttäminen on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2007. Oikeusministeriö on saanut asiasta kansalaispalautetta, jossa on toivottu asian uudelleen tarkastelua. Sijaissynnyttämisen salliminen saa kannatusta myös Väestöliiton klinikalla.

- Toivon, että se olisi tulevaisuudessa mahdollista harkituissa tapauksissa, kun taustalla on kohdun puuttuminen, apulaisylilääkäri Söderström-Anttila kertoo.

- Kohdun puuttuminen on lääketieteellinen syy lapsettomuuteen ja kun auttamisen mahdollisuus olisi, katsomme, että on tärkeää auttaa näitä vanhempia.

Suomessa on syntynyt vuoden 1990 jälkeen parikymmentä sijaissynnytettyä lasta. Hoitoa ei mainittu aiemmin laissa, joten se kiellettiin vasta uuden hedelmöityslain yhteydessä vuonna 2007. Suurin osa hoidoista tehtiin Väestöliiton klinikalla.

Synnyttäjä on usein lähiomainen

Suomessa syntyneiden lasten sijaisäidit ovat olleet vanhempien itse hakemia ja lähes aina lähiomaisia. Lapsen tai lapsia on kuusi kertaa synnyttänyt sisko, kolmesti äiti, kerran serkku ja neljässä tapauksessa läheinen ystävä.

- Se on tärkeää, että sijaissynnyttäjä on itse äiti ja että hänen aiemmat raskautensa ovat sujuneet hyvin, Söderström-Anttila kertoo.

Söderström-Anttilan mukaan kokemukset sijaissynnytyksistä ovat olleet hyviä. Asian onnistumista edistää osapuolten sitoutuneisuus, sillä sijaissynnytykseen ei lähdetä kevein perustein. Hoitoprosessin aikana annetaan psykologista tukea ja neuvontaa. Lisäksi hoitoon kuuluu muun muassa adoptioneuvontaa.

Sijaissynnytyksen tarve on Suomessa vähäinen, mutta Söderström-Anttilan mukaan inhimillisistä syistä tärkeä. Tapauksia olisi keskimäärin viisi vuodessa. Monet vanhemmat lähtevät tällä hetkellä hakemaan apua ulkomailta. Suomesta on lähdetty ainakin Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, Pohjoismaista myös Intiaan.

Lähteet: YLE Uutiset / Anne-Pauliina Rytkönen