1. yle.fi
  2. Uutiset

Moni pärjää allergian kanssa kotikonstein

Allergia- ja astmaliiton neuvoja Anne Vuorenmaa vieraili perjantaina Ylen aikaisen studiossa vastailemassa kuulijoiden kysymyksiin allergioista. Vuorenmaan mukaan omatoiminen siedätyshoito tehoaa yllättävän usein.

allergia
Yle / Arja Lento

Yleisen uskomuksen mukaan ihmiset ovat allergisia puna- tai valkoviinille, ovatko ne allergisoivia?

On yleinen asia, että ihmiset alkavat aivastella ja menee nenä tukkoon viiniä juodessa. Punaviinissaä voi olla mausteita, jotka voivat aiheuttaa allergisia oireita ja on olemassa alkoholiallergiakin, mutta itse en ole törmännyt yhteenkään tapaukseen. Viinit ovat histamiininvapauttajia ja histamiini on aina tekemisissä allergiaoireiden kanssa, jolloin tulee nenän tukkoisuutta ja aivastelua.

Otin persialaiskissan, alkoi tulla yskää ja nuhaa, menin lääkäriin, kun en mielestäni ole allerginen kissoille. Lääkäri sanoi, että kissa heti pois. En halunnut luopua kissasta; nyt minulla on jo kolmas kissa ja oireet ovat hävinneet. Mahdoinkohan koskaan olla kissa-allerginen, vai voiko kissa-allergia vain häipyä?

Minulla todettiin parikymppisenä voimakkaat oireet eläimen karvoihin ja lääkäri sanoi, ettei kannata lemmikkiä hankkia. Otin heti kissan ja myöhemmin on ollut aina kissoja ja koira, eikä ole ikinä ollut mitään oireita. Nyt olen 42-vuotias, olenko siis parantunut?

Tyypillisiä tarinoita, usein kuulee, ettei omasta kissasta tai koirasta saa oireita, mutta naapurin kissasta tai koirasta saa, tässä on tapahtunut varmaan sellainen luonnollinen siedättyminen sille omalle kissalle. Näissä on kyse ihan samasta asiasta. Monesti testitulokset ovat ihan eri juttu 20 vuoden päästä, ne eivät pysy samana koko elämän ajan.

Onko se karva vai hilse, joka allergiaa aiheuttaa?

Sekä että, pääasiassa hilse, myös eläimen sylki; vaikka jos koira nuolaisee kasvoja, niin voi tulla oireita.

Miten allergiatesti tehdään? Mistä se kertoo?

Allergiatesti voidaan tehdä joko verikokeella tai sitten iotestillä, jossa rikotaan lansetilla hieman ihon pintaa, laitetaan mahdollisesti allergisoivaa ainetta ja katsotaan tuleeko reaktio. Testitulos ei ole ainoastaan se, mikä kertoo allergiasta, se kertoo vain että on herkistynyt vaikka koiralle tai kissalle tai siitepölylle. Aina pitää ottaa huomioon myös oireet, niitä ei välttämättä tule, vaikka testi näyttäisi herkkyyttä. Siitepölyallergikoille esimerkiksi nousee helposti testeissä reaktio kasviksista ja hedelmistä, mutta eivät ne ehkä aiheuta oireita. Usein tulee lieviä oireita vain siitepölykautena ja lajikkeiden välillä voi olla eroja; esimerkiksi yksi omenalajike ei käy, mutta toinen käykin.

Mistä aurinkoallergiassa on kyse? Itse en koskaan polta ihoani, mutta kaulaan ja dekoltee-alueelle nousee herkästi punaisia näppyjä auringossa. Ne kyllä häipyvät muutaman tunnin kuluttua. Onko näppyyntyminen yhtä vaarallista kuin ihon palaminen ja mistä se johtuu?

Itselläni on samoja oireita kevään ekasta auringosta. Iho vain herkistyy ensimmäisille säteille, mutta sitten kesän mittaan se helpottuu. Ihan peruslääkitys kannattaa tällaiseen ottaa, eli antihistamiinia ja kortisonivoidetta, ei se tarkoita, että olisi palanut tai että se olisi vaarallista.

Kärsin tavallisista allergiaoireista; nuhasta, kröhästä ja vuotavista silmistä. Tänä kesänä oireet ovat pahentuneet. Hoidan niitä käsikauppalääkkeillä; silmätipoilla ja antihistamiinilla. Ne helpottavat oireita, mutta voinko sivellä punoittavaan ja hilseilevään silmänympärysihoon kortisonivoidetta? Sehän on kai aika vahvaa, enkä haluaisi ärsyttää herkkää ihoa enempää, mutta punoitus haittaa palvelualalla työskentelevänä ehostavana naisena.

Ihottuma-asiat on aina vaikea arvioida näkemättä, pitäisi käydä lääkärillä näyttämässä, etenkin kun ollaan silmän lähellä.

Voivatko äidin raskausaikaiset syömiset vaikuttaa lapsen allergiaherkkyyteen? Voiko lapsi olla allerginen heti syntyessään, vai puhkeavatko allergiat vasta myöhemmin?

Allergioita voi ennaltaehkäistä vain välttämällä tupakointia ja tupakansavua, osoittavat tutkimukset. Odottavan äidin pitää syödä ihan normaalia, terveellistä ruokaa omien allergioidensa mukaisesti. Jotta voisi altistua ennen kuin voi tulla allergiseksi. Yleensä noin puolen vuoden iässä tulee ruoka-allergioita. Ruoka-allergioita epäillään herkästi, vaikkei siitä aina ole kyse.

Suojellaanko lapsia liikaa allergialta?

Nyt mennään siedätyksen kannalla. Lapsella on tietty herkkyyskausi, jolloin elimistö oppii reagoimaan oikealla tavalla ruoka-aineisiin. Ennen myös putsattiin kaikki nurkat ja poistettiin seinävaatteet ja verhotkin kun tuli allergiadiagnoosi. Nyt ei tarvitse ihan niin hirveän hygieeninen olla, että maalaisjärkeä voi käyttää.

Muutaman kerran syödessäni on alahuuli puutunut, oire on mennyt muutamassa tunnissa ohi. Viimeksi kysyin ravintolassa ruuan ainesosat, listassa oli aineita, joita ei tavallisesti ruokavaliooni kuulu; chilipippuri, korianteri, curry-lehti, sitruunaruoho, muskottipähkinä, tähtianis. Lisäksi oli lisäaineita; kaliumsorbaattia ja natriumbetsoaattia. Chiliä olen syönyt ennen ilman oireita, mutten tunne kaikkia chilejä.

Aikamoinen maustepläjäys! Paljon erilaisia mausteita saattaa aiheuttaa allergiareaktion, mutta tässä tapauksessa kun vain alahuuli on puutunut, niin on jostain ärsytysreaktiosta kyse. Mausteista tai muusta ruuasta tulevat oireet ovat yleensä koko suun alueella ja molemmat huulet, ja yleensä enemmänkin kutinaa. En siis allergian piikkiin tätä lukisi.

Minulla on kylmäallergia, periytyykö se; saako lapseni tämän vaikean ja vaarallisenkin allergian?

Kylmäallergiassa suuret lämmönvaihtelut sisältä pakkaseen voivat aiheuttaa allergiaoireita ja äkillinen iso vaihdos voi aiheuttaa vakavia oireita. Tässä on periytymispohja, kuten aina allergioissa, mutta en lähtisi sille tielle, että uskallanko tehdä lapsia. Siinäkin periytyy alttius eikä automaattisesti allergia.

Asun ulkomailla. Nyt ovat lutikat riesana. Olen käyttänyt puremiin antihistamiinia ja kortisonia. Ovatko puremat vaarallisia, vai vain sietämätön kiusa? Olen allerginen monille kasveille, en toistaiseksi eläimille ja olen aikonut pysyä maassa ainakin vuoden.

Mehiläiset ja ampiaiset aiheuttavat vaarallisia reaktioita, lutikoista sanoisin että ärsytysreaktio on ollut kyseessä. Kannattaa tosiaan hoitaa kuten hoidettu on, sama juttu kirpunpuremien suhteen. En ole kuullut asiantuntijoilta, että lutikat olisivat vaarallisia.

Voiko allergialääkkeen tuplaottamisesta olla haittaa? Joskus aamulla kiireessä tulee vahingossa otettua.

Ei ole. Voi ottaa, monesti neuvotaankin, jos on vakava reaktio. Se voi joillekin aiheuttaa jotain väsymysoireita tai kuivattaa suun limakalvoja, mutta ei muuten haittaa.

Olen allerginen neljälle antibiootille, voinko tulla allergiseksi antihistamiinille?

Periaatteessa kaikelle voi tulla allergiseksi, myös allergialääkkeille, mutten ole törmännyt tällaiseen. Silmätipoissa ja muissa vastaavissa voi olla apuaineita, jotka voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita. Kannattaa kokeilla eri merkkejä.

Voinko olla allerginen maidolle? Aina syödessäni maitotaloustuotteita korvani alkavat kamalasti kutista ja niistä tulee kellertävää vaikkua, muita oireita ei tule.

Eivät ole tyypillisiä maitoallergian oireita, muutenkin maitoallergia on aikuisella harvinainen.

Mitä myrkkyä on kiiltävissä mainoslehdissä? Mainoslehteä lukiessa alkoi hirveä nenänkutitus ja aivastelu, joskus sanomalehti aiheuttaa saman reaktion.

Veikkaan painomustetta. Monet tekevät niin, että lukevat aamun lehden vasta iltapäivällä, niin muste ei ole niin tuoretta.

Saan oireita tavallisista, kypsentämättömistä tomaateista, mutta luomutomaateista ei tule. Allergialääkärin mielestä tämä ei ole edes mahdollista, mutta tavallisista tomaateista aukeavat suupielet ja tulee haavoja suuhun.

Tietyt ruoka-aineet, kuten omena aiheuttaa oireita raakana, mutta kypsennettynä ei. Mistä tämä johtuu?

Oireissa on yksilöllisyyttä, tämä tomaattiasia on siitä hyvä esimerkki. Allergeeni on tuotteen proteiini ja kun sitä käsitellään jollain tapaa, niin allergisoivuus katoaa; etenkin raaka porkkana, peruna ja omena voivat aiheuttaa vaikka kuoriessa oireita, mutta syödä sitä voi kypsennettynä. Kannattaa siis kokeilla omaa reaktiota vaikka allergiatesti olisi jotain sanonutkin asiasta.

Pitääkö allergiselle lapselle testata vaikka pieni pala mansikkaa silloin tällöin?

Aina kannattaa kokeilla, koskaan ei puhuta elinikäisestä diagnoosista kun on kyse lapsen allergiasta. Esimerkiksi maitoallergioista valtaosa katoaa neljään vuoteen mennessä. On toki myös tapauksia, joilla se jatkuu ja jatkuu, mutta nyt on onneksi hyviä kokemuksia uusista siedätyshoidoista, jotka voivat auttaa.

Ovatko allergiat vain psykosomaattisia oireita?

Eivät todellakaan ole. Allergia on elimistön poikkeava reagoimistapa, joka on ihan tutkimuksin osoitettu.

Lähteet: YLE Helsinki

Lue seuraavaksi