Lapinlahden sairaala kunnostetaan isolla rahalla

Lapinlahden sairaalan peruskorjaus on Helsingille mittava investointi. Vanhan sairaalarakennuksen remontti maksaa kaupungille noin 54 miljoonaa euroa. Nykyiset käyttäjät ja kansalaisaktiivit ovat kuitenkin tyytyväisiä mielenterveystyön säilymiseen Lapinlahdessa.

Lapinlahti, Helsinki
YLE

Lapinlahdessa asuu tai vierailee sairaalan kunnostuksen jälkeen päivittäin toistasataa kehitysvammaista ja päihdekuntoutujaa. Hiljaisesta puistosta lähes yksin nauttineet Alvila-kodin mielenterveyskuntoutujat odottavat jo alueen vilkastumista, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Suurmäki.

- Toivon hartaimmin, että mahdollisimman pian saataisiin tähän sairaalaan toimintaa, että saisimme vähän naapureita ja ystäviä toimintaamme.

Tarve kehitysvammaisten ryhmäkodille ja päivätoiminnalle on suuri. Päätöstä Lapinlahden korjaamisesta on odotettu ylikuormitetuissa tiloissa jo vuosia.

Kohta 170-vuotiaan, suojellun rakennuksen kunnostaminen ei kuitenkaan ole halpaa. Hintaa neliölle kertyy noin 4000 euroa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kokoomuksen Risto Rautavan mielestä myös sairaalan myyminen pois kaupungilta olisi ollut selvittämisen arvoinen vaihtoehto.

- Käytännössä se tietää, että vuokrataso täällä on noin 10 euroa kalliimpi kuin esimerkiksi Helsingin keskustassa tämmöisissä tiloissa. Jos sairaala olisi mahdollisesti saatu muuhun käyttöön, olisi näille samoille ihmisille voitu rakentaa uudet tilat tuonne Meilahden mäelle tai muualle tässä kaupungissa.

Alueesta haluttaisiin terapeuttinen puisto

Hoidollisen toiminnan säilyminen Lapinlahdessa miellyttää nykyisten käyttäjien lisäksi sairaalaa puolustaneita kansalaisaktiiveja. Pro Lapinlahti -yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Lehtonen pitää uutta käyttöä jopa parempana kuin suljettua psykiatrista sairaalaa.

- Toivottavasti nämä rakennukset myös ovat jatkossa profiililtaan avoimempia kuin sairaala ja tästä voi todella tulla sellainen paikka, jossa tehdään yhdessä ja luodaan sellaista ajattelua, että ihmisen sairastuminen psykiatrisesti ei tarkoita, ettei hän koskaan voisi tervehtyä.

Itse puisto haluttaisiin kuitenkin säilyttää rauhallisena, minkä vuoksi suunnitellut uudet sisääntulot ja läpikulut huolettavat. Lehtosen mukaan puiston kehittämisessä pitäisi ottaa huomioon kehitysvammaisten omat toiveet.

- Kaavoituksessa, jossa on paljon hyviä pointteja, on se ongelma, että siinä ei ole ollenkaan oikeastaan otettu huomioon, minkälaiset ihmisryhmät tänne asettuvat. On mielestäni moraalitonta suunnitella heidän lähiympäristönsä heitä itseään kuulematta.

Myös Suurmäki on huolestunut terapeuttiseksi koetun puiston tulevaisuudesta, jos aukioloa ei esimerkiksi yöaikaan rajoiteta.

- On hyvä, että tästä tulee kaiken kansan puisto, mutta toisaalta pelottaa vähän, että jos tänne tulee pussikaljaporukkaa ja yönviettäjiä, niin se pelottaa meidän asiakkaitamme sitten.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt sairaalaan saneeraussuunnitelman. Lopullinen päätös korjaamisesta odottaa vielä kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Uuteen käyttöön alue on tarkoitus saada viimeistään vuonna 2014.

Lähteet: YLE Helsinki