Sivakan lavalla vaalitaan tanssiperinteitä

Pitkät perinteet omaavalla Sivakan lavalla Kaavilla pääsee edelleen pistämään jalalla koreasti muutaman kerran kesässä. Sivakan lava on yksi Suomen vanhimpia tanssipaikkoja, siellä on järjestetty tansseja lähes 100 vuotta. Nykyisin tanssit pistetään pystyyn talkoovoimin.

tanssilavat
Puuhamies Kalevi Koponen Sivakan lavan edessä.
YLE / Juhani Forsman

- Järjestämme viidet tanssit kesässä. Muualla on menoja niin paljon, että tämä on lähinnä kannattavuuskysymys, kertoo Kaavin Kaiun puuhamies Kalevi Koponen.

Kaukana ovat siis ne ajat, kun Sivakkavaaran lava tanssi ja soi joka viikonloppu. Koposen mukaan Sivakan lavalle tullaan lähinnä lomien aikaan. Kyseessä on myös resurssipula. Tanssilava pyörii puhtaasti talkoovoimin, joten joka kerralle on haaste saada työntekijöitä.

- Kaikki hoidetaan talkoolla aina buffetista järjestyksenvalvontaan, Koponen sanoo.

Talkoohenki järjestäjille löytyy nuorista. Koponen toteaa, että nuorison eteen on tehtävä jotain. Sivakan lavan tuotolla tuetaan nuorten liikuntaharrastusta Kaavilla ja rahaa kaivataan aina.

Nuoria lavatanssit ei houkuta

Tanssilavojen yhteydessä on nykyisin lähes aina anniskelu, Sivakan lavalla tähän ei ole lähdetty. Koponen sanoo, että ihmiset haluavat käydä lavalla ilman alkoholia ja Sivakassa tanssi on se tärkein juttu.

- Voihan ne ihmiset aina välillä käydä vararengasta tarkistamassa, mutta sehän kuuluu lavakulttuuriin, Koponen nauraa ja viittaa siihen, että tanssiväki käy nautiskelemassa juomiaan auton takakontista.

Tämän päivän tanssiväki on lähinnä keski-ikäisiä tai vanhempia. Jokunen vuosikymmen sitten lavoilla nähtiin nuorempiakin, mutta tämä on mennyttä aikaa.

- En tiedä, että mistä se johtuu. Eivätkö sitten vanhemmat ole ottaneet lapsiaan mukaan ja opettaneet, Koponen pohtii.

Ajat ovat muuttuneet

Sivakan lava pitää kiinni perinteisestä tanssilavatunnelmasta, mutta käytännön järjestelyt ovat muuttuneet hurjasti vuosien saatossa. Nykyisin esimerkiksi orkesterit on varattava lähes vuotta aiemmin.

- Kesän 2012 orkesterit on varattava viimeistään elo-syyskuussa.

Koposen mukaan pienillä lavoilla hinta-laatusuhde korostuu. Samalla kuitenkin perinteinen tanssimusiikki on säilytettävä. Artistin on oltava ainakin jonkin verran tunnettu, mutta myös puskaradion kautta syntyy tunnettuutta. Koposen mieleen on jäänyt erityisesti oman kylän poika, Isto Hiltunen.

- Hän veti kovasti joitakin vuosia sitten porukkaa, kun hän on täällä syntynyt. Kari Piironen, Eija Sinikka ja Markus Kokkonen vetävät myös väkeä, Koponen listaa.

Lähteet: YLE Savo