Degrowth-liike toivoo nollakasvua

Talouskasvua vastustavat aktivistit kokoontuivat tänään jokavuotisen piknik-tapahtumaansa eri puolille maata. Kansainvälisen Degrowth-liikkeen edustajien mielestä politiikassa pitäisi siirtyä neljän vuoden päähän ulottuvasta ajattelusta kauaskantoisempiin talouspäätöksiin.

Ryhmä ihmisiä piknikillä puistossa, etualalla seisoo mies
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuspäällikkö Timo Järvensivu pohtii talouskasvun ongelmia.

Degrowth eli talouslasku tai ei-kasvu peräänkuuluttaa kulutuksen vähentämistä. Talouden elvytyspakettien ja kilpailukyvyn lisäämispuheiden sijaan degrowth-liikkeessä toivotaan, että talouskasvun tavoittelu lopetettaisiin kokonaan.

Helsingin piknikillä ollut Aalto-yliopiston tutkija Timo Järvensivu näkee, ettei talouskasvua voi jatkaa ikuisesti, vaan jossain vaiheessa katto tulee vastaan.

- Molemmat arvolisäveron tai työn verotuksen korotukset ovat täysin kestämättömiä verotulon lähteitä. Jos emme voi jatkaa talouskasvua, niin meidän pitäisi määritellä uudestaan koko talouden ja kasvun pelikenttä.

Opiskelija Elina Turusen mukaan degrowth-piknikillä halutaan muistuttaa energian ja luonnonvarojen rajallisuudesta, joka käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissakin pitäisi ottaa huomioon.

- Tänä vuonna piknikin teemana on energiakulutuksen vähentäminen. Tässä halutaan samalla muistuttaa siitä, että hallituksen tulevalla nelivuotiskaudella tulee erityisesti kiinnittää huomiota energiankulutuksen vähentämiseen, eikä pelkästään muihin ilmastotoimiin, Turunen sanoo.

Talouspäätöksiä pidemmällä tähtäimellä

Uusiutuvaan energiaan siirtyminen ei siis yksin riitä - kulutusta pitäisi nykyisestä myös tuntuvasti vähentää. Tutkija Timo Järvensivu uskoo, että myös eduskunnan taloussuunnittelua pitäisi tehdä pidemmälle ajalle.

- Neljän vuoden tähtäin on liian lyhyt. Olen jossain vaiheessa pohtinut, että pitäisikö meillä olla tulevaisuuseduskunta. Nyt meillä on eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta, joka ei oikeastaan tuota kauhean konkreettisia muutoksia politiikkaan, Järvensivu kertoo.

- Politiikkaa pitäisi tehdä 20 tai 50 vuoden tähtäimellä. Pidemmälle ulottuvaa päätöksentekoa kaivataan nykyisen rinnalle.