Metsäpeura tarvitsee uusia alueita tai vähemmän petoja

Metsäpeurakanta on kymmenessä vuodessa pienentynyt huomattavasti. Erityisesti kanta on romahtanut Kuhmossa, jossa peurojen määrä on vähentynyt vuosikymmenessä 1 700:sta vajaaseen 800:aan metsäpeuraan. Yhteensä metsäpeuroja on Suomessa noin 2 000.

luonto
Metsäpeura
MetsäpeuraHannu Huttu

Peuroja elää EU:n alueella vain Suomessa. Täälläkin populaatiota on vain kaksi, toinen Kuhmossa ja toinen, Kuhmon laumasta siirretty lauma, Suomenselällä.

Lisäksi muutama metsäpeurapopulaatio elää Venäjällä; niiden laumojen koosta ei ole varmaa tietoa. Lajin tulevaisuus näyttääkin huolestuttavalta.

- Siinä on tapahtunut esimerkiksi ikärakenteen muutoksia, siellä on vasakuolleisuus ollut erittäin korkea ja nyt se ei vielä näy siinä koko populaation koossa, vaan näkyy ehkä viiveellä, sanoo tutkija Jyrki Pusenius Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Ongelmat ovat moninaiset

Syitä populaation pienentymiseen on useita, mutta yhdestä syystä ollaan yksimielisiä.

- Kyllähän siinä varmaan suurpedoilla suurin rooli on, toteaa Pusenius.

- Julkisuudessa on puhuttu pedoista ja tietysti pedot on suuri syy. Sitten on puhuttu kaikesta jäkäläkankaiden kulumisesta ja muusta, nekin voivat olla syitä. Paljon vähemmän on puhuttu siitä syystä, mikä Ylä-Vieksillä kyllä näkyy ja se on Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen vaikutus. Ongelma on siinä, että raskaimmat harjoitukset tapahtuvat metsäpeurojen vasonta-aikana ja taas sitten syksyllä kiima-aikana, kertoo Timo Niskanen Ylä-Vieksin kyläyhdistyksestä.

- Todennäköisimpiä syitä ovat suurpedot, joka on ilmeisesti ykkössyy. Sitten on tietysti mahdollisuuksia siihen, että on loisia. Kun metsäpeurat toimivat ja elävät noin suurissa laumoissa, niin siellähän loiset hyvin helposti leviävät. Sitten tietysti ihmisen vaikutukset ovat siellä mukana, pohtii Metsäpeura-yhdistyksen puheenjohtaja Timo Säkkinen.

Petoja vähemmäksi tai peuroja laajemmalle

Jotta laji säilyisi eläinmaailman kartalla, olisi sen auttamiseksi tehtävä jotain.

- Meidän mielestämme pitäisi ottaa huomioon Vuosangan toiminnassa metsäpeuran suojelu ja sitten metsäpeuraa itseään pitäisi suojella siten, muun muassa, että sen uhanalaisuusluokkaa korotetaan, Niskanen sanoo.

- Kysymys on siitä, että tässä kaksi intressiä iskee yhteen: Euroopan unionin petopolitiikka ja se, että metsäpeuraa ei ole pidetty siinä arvossa, mikä sille kuuluisi ja sen takia se pitäisi luokitella erittäin uhanalaiseksi, Säkkinen sanoo.

Petomäärän vähentämisen lisäksi yksi vaihtoehto on metsäpeurojen istuttaminen Suomenselän tapaan eri puolille Suomea.

- Jossain Pohjois-Karjalassa voisi olla, Pohjois-Satakunnasta on puhuttu. Sitten tuolla Savossa, ehkä Pieksämäen seudulla olisi tällasia mahdollisia alueita. Sillä tavalla saadaan vähän varmuutta tähän pitkäaikaiseen säilyvyyteen, sanoo Pusenius.

Puseniuksen mukaan uusia alueita tarvitaan, sillä Suomenselällä metsäpeurapopulaatio ei juuri mahdu enää kasvamaan.

- Suomenselän metsäpeurojen lisääntymisalueilla on viitteitä ruuhkasta. Suomenselän metsäpeurakanta näyttääkin saavuttaneen alueen kantokyvyn.

Lähteet: YLE Kainuu