Levy-yhtiöiden säästöt koettelevat musiikintekijöitä

Vähentynyt äänitemyynti koettelee suomalaisen musiikin tekijöitä. Musiikin tuotantoon käytettävä rahamäärä on pienentynyt rajusti. Levytysbudjetteja karsitaan ja esityskorvausten jaosta käydään tiukkoja neuvotteluja. Muusikot pelkäävät kehityksen rapauttavan säveltaidetta.

kulttuuri
Kitaran virityskoneisto.
YLE Uutiset haastatteli muusikko Anna Erikssonia ja Sony Musicin Suomen toimitusjohtaja Kimmo Valtasta levy-yhtiöiden säästöistä.

Kotimaisen musiikin tuotanto kärsii levy-yhtiöiden vyönkiristyksestä. Sony Music Suomen toimitusjohtaja Kimmo Valtanen toteaa YLE Uutisille, että uuden kotimaisen musiikin tuottamiseen käytettävä rahamäärä on puolittunut viimeisten kahden, kolmen vuoden aikana. Warner Musicin toimitusjohtaja Niko Nordström kertoo puolestaan, että levytysbudjetteja on karsittu muutaman viime vuoden aikana rajusti.

- Aiemmin yhden albumin tekoon saatettiin käyttää jopa 50 000 euroa. Nyt rahamäärä on 15 000 - 30 000 euroa, hän toteaa.

Kotimaisen musiikkituotannon kaventumisen syynä on pitkään jatkunut levymyynnin alamäki. Vielä vuonna 2006 Suomessa myytiin äänitteitä 69,4 miljoonalla eurolla, viime vuonna luku oli enää 52,7 miljoonaa euroa.

- Alan liikevaihto ja työpaikat ovat puolittuneet vuoden 2003 jälkeen, tiivistää Lauri Rechardt alan yritysten etujärjestöstä Musiikkituottajista.

Toistaiseksi musiikin ostaminen netistä ei ole korvannut fyysisten äänitteiden myyntiä. Tammi-huhtikuussa musiikin myynti internetin kautta on kasvanut 19 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan, mutta äänitteiden kokonaismyynti on laskenut kymmenyksen.

Keikat ja levyt samaan yhtiöön

Yhtiöiden vastaus vähentyneeseen myyntiin on haalia kaikki artistin rahavirrat äänitemyynnistä, esiintymisistä ja oheistuotteista samaan yhtiöön. Alalla puhutaan 360 asteen mallista. Suurten levy-yhtiöiden viesti on, että ilman järjestelyä kotimaista musiikkia julkaistaisiin huomattavasti nykyistä vähemmän.

- Uuden mallin ansiosta pystymme vielä investoimaan ja tekemään toiminnasta järkevää kaikille osapuolille, Niko Nordström toteaa.

Kaikki artistit eivät kuitenkaan taputa käsiään kehitykselle. Muusikko Anna Eriksson toteaa, että artistin kannalta keskittyminen voi johtaa siihen, että yhtiö määrää kohtuuttoman tarkasti artistin asioista eikä jätä tälle taiteellista liikkumavaraa.

- Artistin uraa yritetään saada täysin markkinajohtoisten voimien käsiin, hän toteaa.

Myös Muusikkojen liiton lakimies Lottaliina Lehtinen sanoo, että muusikot joutuvat koviin neuvottelutilanteisiin, kun levy-yhtiö haluaa muusikon solmivan kerralla sopimukset levyistä, keikoista, oheistuotteista ja kappaleiden oikeuksista.

- Annetaan ymmärtää, että jos haluat levytyssopimuksen meidän kanssa, niin näihin kaikkiin olisi hyvä laittaa nimi.

Lehtinen toteaa, että muusikoiden tulisi yrittää neuvotella jokaisesta sopimuksesta erikseen.

- Jokainen sopimus on kuitenkin oma kokonaisuutensa jossa puhutaan ihan eri asioista. Nimeä ei kannata laittaa alle, ellei ole tosi tarkkaan katsonut, mitä papereissa on sisällä, hän neuvoo.

Oikeudet musiikkiin halutaan ostaa

Myös oikeudet musiikkiin halutaan entistä hanakammin ostaa musiikin tekijöiltä. Kustannussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen musiikkiyhtiö saa osan teostokorvauksista esitys- ja tallentamiskorvauksista. Vastineeksi yhtiö markkinoi kappaleita vaikkapa mainoksiin ja elokuviin. Sony Music Suomen toimitusjohtaja Kimmo Valtanen katsoo, että artistin on parempi antaa kappaleiden oikeudet yhtiön huomaan.

- Ne artistit, jotka löytävät ympärilleen parhaan mahdollisen tiimin, joka kykenee tuottamaan lisäarvoa, pärjäävät kilpailussa. Ne jotka eivät sitä tee tai halua tehdä, niillä tulee olemaan hyvin hankalat ajat edessä.

Lottaliina Lehtinen korostaa, että muusikon tulee tarkoin harkita, tekeekö hän kustannussopimuksen levy-yhtiön kanssa.

- Se on artistin kannalta aikamoinen riski. Jos mitään ei tapahdukaan, oikeudet ovat yhtiössä eikä muusikko voi sopia niistä itse.

Myös muusikko Anna Eriksson katsoo että taiteilijan kannattaa pitää oikeudet itsellään.

- Jos on suomenkielisellä markkinalla, ei ole mitään järkeä tehdä kustannussopimuksia. Musiikin mainoksiin myymisestä tuleva rahallinen hyöty on niin pieni, että oikeuksia ei kannata antaa. Tämä on minun ja hyvin monen muun mielipide, hän toteaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen