Avaruustutkijat ylpeinä Kumpulassa

Kumpulan avaruuskeskuksen tutkimusta arvostetaan korkealle, ainakin EU-rahoituksella mitattuna. Suomen avaruustutkimus on saanut EU-rahaa kahdeksan miljoonaa euroa, joka on väestömäärään ja rahoitusosuuksiin suhteutettuna Euroopan suurin summa.

astronomia
Yhdessä Kumpulan tutkimushankkeista kehitetään MetNet -luotainmallin lämpökilpeä ja jarruvarjoa Maan ilmakehään sopiviksi.Ilmatieteen laitos

Kumpulaan päätyi EU-rahoista puolet, joka on avaruuskeskuksen johtajan, Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professorin Hannu Koskisen mielestä osoitus siitä, että tutkijoiden on syytä olla nyt ylpeä tekemisistään.

- Olemme jo 25 vuotta panostaneet avaruustutkimukseen ja nyt se alkaa tuottaa tulosta. Olemme saaneet kansainvälistä näkyvyyttä ja mielenkiintoisia tutkimusprojekteja.

Suomalaisten tutkijoiden saama osuus EU:n 7. puiteohjelman rahoituksesta on maan rahoitusosuuteen suhteutettuna EU:n suurin. Avaruusrahojen suhteen Suomi on tällä hetkellä voiton puolella, olemme saaneet 2,4-kertaisesti rahaa jäsenmaksuosuuksiemme verran.

- Ainoastaan viisi Euroopan suurta avaruusmaata menestyi paremmin kuin Suomi. On kovin populaaria tänä päivänä sanoa, että lapioimme rahaa unioniin. Kun oikeisiin asioihin satsataan, niin rahaa voi tuoda sieltä kottikärryillä takaisin, toteaa Koskinen.

Avaruusmatkailua ja avaruussään ennustamista

Kumpulan avaruuskeskus on mukana yhdeksässä tutkimushankkeessa, joista viittä se johtaa. Keskuksessa kehitetään virtuaaliobservatorioita, joilla tehostetaan avaruustutkimusta keräämällä havaintoaineistoa kattavasti yhdelle internetpalvelimelle.

Kaksi hanketta liittyy avaruussään ennustamiseen eli siihen kuinka tiistaina havaitun aurngonpurkauksen kaltaiset ilmiöt voisivat aiheuttaa säteilyä tai häiriöitä. Pahimmillaan satelliitit voisivat kärsiä, sähköverkko vaurioitua tai muuntajat tuhoutua, mutta tällä kertaa ei ole syytä huoleen, kertoo erikoistutkija Ari Viljanen.

- Meneillään oleva myrsky on aika lievä, vaikka se onkin muutamaan vuoteen suurin mitä on tapahtunut. Ne näyttävät joskus aika hurjilta, mutta niiden vaikutukset maan lähellä eivät välttämättä ole kovin ihmeellisiä. Jos purkaus kulkee maapallon ohi, niin se ei vaikuta täällä sen kummemmin.

Tutkimusprojekteihin kuuluu myös koko joukko avaruustekniikkahankkeita. Avaruuskeskukseen mentäessä katse kiinnittyy sisääntuloaulan katosta roikkuvaan sähköpurjeen malliin. Se on kehitetty Ilmatieteen laitoksessa jo vuonna 2006 ja nyt rahoitettavassa hankkeessa purjeeseen rakennetaan ohutta sähköä johtavaa liekaa.

- Sillä voidaan navigoida avaruudessa aurinkotuulen eli auringosta virtaavien hiukkasten avulla joskus tulevaisuudessa, kertoo Koskinen.

Ainutlaatuiset tutkimusprojektit houkuttavat uutta sukupolvea

Koskisen yläpuolella killuu tikan muotoinen, Marsin tutkimukseen kehitetty suomalaisvetoinen pienehkön luotaimen, MetNetin, malli. Sillä on tarkoitus tuoda joskus näytteitä takaisin avaruudesta maahan.

Kumpulassa työskentelee 150 ihmistä avaruustutkimuksen parissa. Tutkimusapulainen Maria Komu sovittelee suojakuorta luotaimen pölysensorin päälle.

- Minulle on alusta alkaen ollut selvää, että avaruus ja maailmankaikkeus kiinnostavat. Lähdin alun perin opiskelemaan tähtitiedettä, mutta jossain vaiheessa selvisi, että Suomessa voi opiskella myös avaruustekniikkaa ja se oli vielä parempi vaihtoehto.

Lähteet: YLE Helsinki