Hevosklinikalta kotiudutaan omin jaloin

Teivon hevosklinikan potilaat ovat mahtavia sanan kahdessa merkityksessä. Ensinnäkin ne painavat niin paljon, että leikkauspöydälle nostamiseen tarvitaan vinssi. Toiseksi ne eivät koskaan ole luulosairaita. Eläinlääkäri Jukka Houttu uhkaakin vaihtaa alaa sinä päivänä kun hevoset oppivat puhumaan.

hevonen
Ylieläinlääkäri Jukka Houttu hoitaa potilaitaan Teivon uudella hevosklinikalla.YLE / Anna Sirén

Mahtavia potilaita mahtuu tätä nykyä hoitoon aiempaa enemmän. Vanhan klinikan viereen on kohonnut uusi, uljas ja ennen kaikkea iso klinikka. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Jukka Houttu iloitsee Teivon uusista tiloista.

- Täällä mahtuu tekemään entistä enemmän ja parempaa työtä. Työn laatu oli tosi hyvää jo edellisessäkin rakennuksessa, ja tuo laatu on nyt siirtynyt muuttolaatikoiden mukana tännekin.

Isoille potilaille isot tilat

Hevosklinikan leikkaussali on nimensä mukaisesti sali. Tilaa on melkein 100 neliötä.

Salin laidalta löytyy kolme pehmustettua karsinaa.

- Keskimmäisessä pilttuussa potilaat nukutetaan. Sitten ne tulevat katossa olevien nostureiden ja vinssien avulla leikkauspöydälle. Leikkauksen jälkeen ne vinssataan jompaan kumpaan reunapilttuuseen heräilemään, ja otetaan seuraava potilas käsittelyyn.

Herääjän vointia tarkkaillaan seuraavan potilaan leikkauksen aikana monitoreista. Nukutuksesta herääminen on hevoskirurgian kriittisimpiä hetkiä, Jukka Houttu kertoo.

- Hevosen nukuttaminen ei ole ongelma. Heräämisen kanssa sen sijaan ollaan todella tarkkana, ja sitä pyritään viivyttämään lääkkeiden avulla. Eläimen pitää olla tolkuissaan kun se nousee ylös. Vaikka pilttuun seinät ja lattia ovatkin pehmustettuja, saattaa 500-kiloinen eläin kaatuessaan aiheuttaa leikkauskohdalle tuhoa.

Hevospotilas eroaa ihmisestä siten, että se kävelee klinikalta omin jaloin ulos isonkin operaation jälkeen.

- Hevonen on suunniteltu niin, että sen suolisto ei toimi jos eläin makaa. Meidän pitää tehdä työmme niin hyvin, että eläin nousee heti. Ihmistä voidaan makuuttaa, hevosta ei, Jukka Houttu sanoo.

Ravihevosia kohdellaan hyvin

Hevosklinikalle klopsottelee potilaita myös ilta-aikaan. Erityisesti ravi-iltoina riittää väkeä.

- Raveihin sapuu hevosia ympäri maata, ja klinikan palvelut ovat kysyttyjä. Itse raveissa sattuu onneksi äärimmäisen harvoin mitään. Joskus sattuu venähdyksiä tai nyrjähdyksiä, tai vakavammassa tapauksessa kaatumisia ja kolareita ja niiden myötä vuohisluun murtumia tai isompia haavoja.

Raveissa paikalla on aina rataeläinlääkäri, jonka ykköstehtävä on valvoa hevosten etua.

- Eläinsuojeluun panostetaan paljon. Jokainen hevonen tarkastetaan ravissa ennen lähtöä. Ontuvaa hevosta ei päästetä radalle, Jukka Houttu painottaa.

Eläinlääkärin apuna varikkoalueella kiertää ravi-iltoina valvoja. Hänen tehtävänsä on tarkkailla eläinten kohtelua.

- Onneksi ravihevoset ovat pääsääntöisesti niin hyvin pidettyjä ja rakkaita, että huono kohtelu on näissä piireissä äärimmäinen poikkeus. Jos valvonta ei olisi näin tiukkaa, kaltoinkohtelua saattaisi tietysti esiintyä enemmän, Jukka Houttu pohtii.

Helle hikoiluttaa hevostakin

Kuninkuusravit ravataan Teivossa heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Aika on todennäköistä helleaikaa, mutta elohopean lukemilla ei ole vaikutusta raveihin.

- Hevonen on kuumien ja kuivien arojen eläin ja viihtyy kyllä lämpimässä. Raveja harrastataan paljon Suomea lämpimämmissäkin maissa. Jos juoksupäivästä tulee todella kuuma ja hevonen on lähdön jälkeen hikinen, niin siihen pätee sama kuin ihmiseenkin: kylmää vettä niskaan niin olo helpottaa, Houttu vinkkaa.

Hevonen hikoilee ihmistä herkemmin, koska sillä on isot lihakset.

- Lihakset tuottavat niin paljon lämpöä, että juoksun jälkeen hevosen ruumiinlämpö saattaa hetkellisesti huidella lähellä 40 astetta. Ihmisellehän näin ei käy; kovallakin jätkällä on hevoseen nähden hyvin pienet lihakset, Jukka Houttu nauraa.

Hummaa ei luulotauti vaivaa

Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri ei ikimaailmassa vaihtaisi hirnuvia potilaitaan puhuviin.

- Jos nämä oppisivat puhumaan, niin minä vaihtaisin hommia heti. Hevonen ei osaa valehdella ja kuvitella sairauksia. Se on kipeä kun se näyttää kipeältä.

Houttu kehuukin olevansa unelma-ammatissaan.

- Hevonen on hieno eläin, ja ihmiselle, joka omaa sielunpalon hevosiin tämä on kyllä unelma-ammatti. Toki samalla kun muuttaa rakkaan harrastuksen ammatiksi täytyy harrastukset alkaa etsiä muualta. Korvien väli ei pysy kunnossa, jos koko elämä on pelkkää hevosta.

Lähteet: YLE Tampere / Anna Sirén