Rauhanturvaajaa stressaa työnjärjestely

Rauhanturvaajien henkinen kuormitus liittyy yleensä työnjärjestelykysymyksiin ja vieraaseen kulttuuriin, kuten vähäisiin auttamismahdollisuuksiin. Kotiin palanneista rauhanturvaajista sotilaallista uhkaa pitää merkittävimpinä stressitekijänä nelisen prosenttia. Myös perheen ikävöinti aiheuttaa stressiä. Tulokset käyvät ilmi Maanpuolustuskorkeakoulun Käyttäytymistieteiden laitoksen tutkimuksesta.

Kotimaa
Suomalaisen kriisinhallintajoukon rauhantuvaaja Tshadissa.
YLE

Tutkimuksessa selvitettiin rauhanturvaajien henkistä hyvinvointia ja tuen tarvetta kotiinpaluun jälkeen. Vastaukset kerättiin vuonna 2008 rauhanturvatyöstä palanneilta, vastaajia oli 500. Operaation jälkeen joka kolmas kuvaili stressioireikseen muun muassa ärtyneisyyttä, alakuloa ja univaikeuksia.

Traumaperäisiä stressioireita, jotka vaativat hoitoa oli kolmella vastaajalla. Se on vähän verrattuna kriisialueilla toimineiden maiden rauhanturvaajakyselyjen vastauksiin.

Kohonnut alkoholinkulutuksen riski oli 35 prosentilla rauhanturvaajista. Miesväestöllä tämä riski on keskimäärin 17 prosentilla. Tutkimuksen mukaan kulutus palautui kotiinpaluun jälkeeen aiemmalle tasolle.

Tutkimuksen teon jälkeen tilanteen muun muassa Afganistanissa kuvaillaan kiristyneen. Tutkimuksen tekijät arvioivat, että uhat siellä ovat siis todennäköisesti jo muuttuneet.

Lähteet: YLE Uutiset