Teinien aivokäyrät ennustavat listahitit

Teini-ikäisten aivot reagoivat erityisellä tavalla uusiin musiikkikappaleisiin, joissa on hittipotentiaalia, sanovat yhdysvaltalaiset tutkijat. Aivojen suora reaktio lauluihin osoittautui hittien ennustamisessa paljon tehokkaammaksi kuin pisteet, joita teinit antoivat tietoisesti.

kulttuuri
Nuotin vieressä
Mika Kanerva

Emoryn yliopiston tutkijat Gregory Berns ja Sara Moore aloittivat kokeensa vuonna 2006 valitsemalla 120 musiikkikappaletta varsin tuntemattomilta artisteilta, joilla ei ollut vielä edes levytyssopimusta. Tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli selvittää, miten ikätoverien paine vaikuttaa nuorten mielipiteisiin.

12 - 17 -vuotiaat koehenkilöt kuuntelivat kappaleet ja antoivat niille pisteitä yhdestä viiteen. Samaan aikaan tutkijat magneettikuvasivat heidän aivotoimintaansa.

Kolme vuotta myöhemmin Berns yhtäkkiä huomasi, että yksi tutkimuksen tuntemattomista lauluista oli ponkaissut isoksi hitiksi. Siitä hän sai ajatuksen tarkistaa, näkyikö hittipotentiaali teinien aivoissa jo ennen kuin siitä oli näyttöä myyntilistoilta. Yhteys osoittautui selväksi, vaikkakaan ei aukottomaksi.

Tietoinen pisteytys meni pieleen

Superhittejä testiaineistosta nousi kolme. Niitä myytiin yli puoli miljoonaa kertaa joko levynä tai latauksena. Tutkijoille olennaiseksi rajaksi osoittautui kuitenkin 20 000.

Aivotoiminnan perusteella oli ennustettavissa noin kolmannes kappaleista, joita sittemmin myytiin yli 20 000 kertaa. Floppien ennustaminen osui kohdalleen sitäkin paremmin: noin 90 prosenttia lauluista, joihin teinien aivot reagoivat laiskimmin, möi alle 20 000 kertaa.

Sen sijaan pisteet, joita koekuuntelijat kappaleille antoivat, eivät osuneet lainkaan yksiin sen kummemmin myynti- kuin aivokäyrien kanssa. Bernsin mukaan pisteytyksessä peliin tulivat tietoiset ajatukset, joita värittävät aiemmat mieltymykset ja epäluulot, ja myös se, millaisena tutkittava halusi näyttäytyä tutkijan silmissä.

Berns haluaa ennustaa historiaa

Emoryn tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuri-ilmiöiden yleisönsuosion ennustamisessa koeryhmän reaktioiden perusteella. Koska ensimmäisessä ryhmässä oli vain nuoria, tutkijat eivät osaa sanoa, pätevätkö tulokset myös vanhempiin kulttuurinkuluttajiin.

Reaktiot pelkästään popmusiikkiin eivät muutoinkaan ole ala, josta Berns varsinaisesti kaipaa tuloksia. Häntä kiinnostaa se suuri kysymys, millä tavoin aivotoiminnan ymmärtäminen voi selittää ihmisten päätöksentekoa.

Tällä hetkellä hän tutkii aivokäyrien perusteella muun muassa sitä, miten ihmisen pyhinä pitämät asiat voivat laukaista väkivaltaista käyttäytymistä. Hän sanoo yrittävänsä viime kädessä "ennustaa historiaa".

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Anniina Wallius