Hyppää sisältöön

Fennovoimalta penätään lisäselvityksiä maanjäristysriskistä

Tutkija arvostelee Fennovoiman ydinvoimahanketta puutteellisista maanjäristysselvityksistä. Oulun yliopiston seismologi Elena Kozlovskaya sanoo, että erityisesti seismisesti aktiivisessa Simossa pitäisi tehdä laajoja tutkimuksia maanjäristysriskin arvioimiseksi. Myös Säteilyturvakeskus aikoo pyytää Fennovoimalta lisää selvityksiä maanjäristyksiin varautumisesta.

Tanner tärisee Simossa muuta maata herkemmin. Kuva: YLE

Perämeren pohjukassa Simossa tanner tärisee muuta maata herkemmin. Alue on seismisesti Suomen aktiivisimpia, samaa tasoa Keski-Euroopan kanssa. Viime keväänä periaateluvan saanut Fennovoima harkitsee ydinvoimalan sijaintipaikaksi Simon Karsikkoniemeä.

Oulun yliopiston seismologi Elena Kozlovskaya sanoo, että Fennovoiman pitäisi ottaa alueen seismisyys nykyistä paremmin huomioon.

- Täytyy muistaa, että aivan Simon vieressä on maannousun keskus. Maa nousee siellä jatkuvasti, sen nopeus on noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Se on aika voimakas maan liike. Tämä voi johtaa siihen, että myös vanhat siirrokset voisivat aktivoitua siellä, Kozlovskaya arvioi.

Kozlovskayan mukaan Perämeren rannoilla ei ole odotettavissa Japanin kaltaista suurjäristystä, mutta niin sanottujen siirroslinjojen kohdalla kallioperän liike voi olla yllättävän suuri järistyksen sattuessa. Olennaista olisi siis poistaa epävarmuuksia keräämällä lisää tietoa alueen seismisyydestä.

Mittausasemia tarvitaan useita

Fennovoima on tehnyt erinäisiä maanjäristysselvityksiä vuodesta 2008 lähtien. Nyt yhtiö on pyytänyt Seismologian instituuttia tarkkailemaan seismisyyttä vaihtoehtoisilla laitospaikoilla, Simossa ja Pyhäjoella, molemmissa yhden mittausaseman turvin.

Kozlovskayan mielestä luotettavaa tietoa saataisiin vasta kymmenen mittausaseman verkostolla ja pitkän aikavälin seurannalla.

- Esimerkiksi Yhdysvalloissa on vaatimus, että seisminen monitorointi täytyy aloittaa viisi vuotta ennen rakennusluvan saamista, hän huomauttaa.

Maanjäristykset eivät ole olleet Suomen ydinvoimaloiden ykköshuolia, sillä vanhat laitokset sijaitsevat vakailla alueilla. Fennovoiman Simon-vaihtoehto sen sijaan on lähellä kallioperän siirroslinjoja, joiden aktiivisuudesta on eri käsityksiä. Uudessa tilanteessa Säteilyturvakeskus aikoo uudistaa ydinvoimalaitosten suunnittelua koskevia ohjeita seismisyyden osalta.

- Tarkennamme ohjeita ja joiltakin osin ne varmasti myös tiukkenevat. Maailma on kehittynyt aikana jolloin ydinvoimalaitosohjeemme ovat olleet voimassa. Haluamme nyt katsoa missä muu maailma menee ja että onko meillä jotain opittavaa, sanoo johtaja Petteri Tiippana Stukista.

Norjalaisilta myös kritiikkiä

Stuk aikoo pyytää jatkossa Fennovoimalta lisää selvityksiä suunnitteilla olevan laitoksen varautumisesta maanjäristykseen. Syynä on se, että Stukin konsultoima norjalainen seismologian tutkimuskeskus oli suhtautunut kriittisesti Fennovoiman suunnitteluasiakirjoihin. Norjalaiset seismologit arvostelivat tapaa, jolla Fennovoiman laitoksen suunnitteluperusteena oleva maanjäristys oli määritelty.

Fennovoimassa Stukin lisätiedon tarve ja seismologien kritiikki otetaan tyynesti vastaan.

- Katsotaan nyt mitä Stuk sanoo. Jos he edellyttävät lisäselvityksiä niin tottakai me niitä teemme. Ja joka tapauksessa teemme paikallisia mittauksia. Hyvään ydinvoimalaitosrakentamiseen kuuluu se, että tällaiset asiat varmistetaan moneen kertaan, sanoo ydintekniikkajohtaja Juhani Hyvärinen Fennovoimasta.

Fennovoima kertonee kesän jälkeen, nouseeko uusi ydinvoimala Simoon vai Pyhäjoelle. Seismisyydellä ei ole yhtiön mukaan vaikutusta laitospaikan tai -tyypin valintaan. Säteilyturvakeskus painottaa, että molemmille paikkakunnille voidaan rakentaa turvallisesti ydinvoimala, kunhan maanjäristykset otetaan laitoksen suunnittelussa huomioon.

Fennovoiman pitää hakea ydinvoimalan rakentamislupaa viimeistään vuonna 2015, muutoin periaatelupa raukeaa.

.
.