Lapsen seksuaalinen häirintä netissä jää poliisilta piiloon

Internetissä viihtyvät lapset ja nuoret eivät tunnista riittävän hyvin, milloin aikuinen yrittää olla heihin seksuaalisessa kontaktissa. Chattien ja sosiaalisen median kiemurat muuttivat kesäkuun alussa jopa seksuaalirikoksia koskeva lakia. Paraskaan laki ei kuitenkaan auta, jos esimerkiksi webbikameran edessä riisuutumaan pyydetty nuori ei ilmoita asiasta poliisille.

Kotimaa
Marko Forss
Ylikonstaapeli Marko Forss työsketelee Helsingin poliisilaitoksen virtuaalisessa lähipoliisiryhmässä.YLE

Tuore laki tuntee nyt myös nimikkeen lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin. Puhekielessä grooming-nimellä tunnettu rikos tarkoittaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön esiastetta. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa aikuinen ehdottaa chatissä alle 16-vuotiaalle tapaamista alastonkuvien merkeissä.

Grooming on poliisin kannalta haastava, sillä siitä voidaan langettaa enintään vuoden vankeustuomio. Niin pienestä rikoksesta poliisilla ei ole oikeutta saada käyttöönsä pakkokeinolain mukaista televalvontaa. Ilman tätä poliisilla ei siis ole mahdollista saada edes tekijän ip-osoitetta, joten tutkinta saattaa päättyä jo siihen.

Helsingin virtuaalisen lähipoliisiyksikön vetäjän, ylikonstaapeli Marko Forssin mukaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön internetissä täyttää jo pelkkä seksuaalissävytteinen keskustelu alle 16-vuotiaan kanssa. Nyt on riski, että osa näistä siirtyy seksuaalisesta hyväksikäytöstä lievemmän grooming-pykälän alle.

- Juttu kuolee kyllä heti pois, jos me emme saa näitä ip-osoitetietoja, mitä televalvonta meille mahdollistaa, Forss sanoo.

Lapsen on vaikea ymmärtää tilanne

Poliisin suurin murhe on kuitenkin tekijöiden jääminen piiloon. Poliisi ja Pelastakaa Lapset ry saavat syksyllä valmiiksi kyselyn, jonka tuloksena tiedetään, millä tavoin aikuiset ovat ala-ikäisiä netissä lähestyneet.

Aikaisemmat kyselyt kertovat, että jopa joka viides teini-ikäinen tyttö on netissä joutunut vanhemman ihmisen seksuaalisesti häiritsemäksi. Suomessa ilmoitettiin kuitenkin vuonna 2010 poliisille alle 200 tapausta. Suurin osa näistä on nettipoliisi Forssille tuttuja.

- Usein se uhri on ainoa, joka siitä asiasta tietää. Hänelle on sitten tullut niin kova ahdistus ja tuska, että on saanut netin kautta meille kerrottua sen asian, toteaa Facebookissa Fobbana tunnettu ylikonstaapeli Marko Forss.

Virtuaalipoliisit yrittävät ennaltaehkäistä seksuaalirikollisuutta olemalla itse aktiivisia netin palstoilla. Valistusta tarvittaisiin, mutta rikoksien ennaltaehkäisyn sijaan median huomio on liian usein vain kansainvälisten pedofiliarinkien jo toteutuneiden rikosten uutisoinnissa.

- Jos joku yrittää vaikka väkisin pyytää näyttämään rinnat webbikameran kautta, niin eivät nuoret välttämättä ymmärrä, että kyseessä on rikos, josta pitäisi ilmoittaa poliisille, Forss muistuttaa.

Yksi tekijä häiriköi kymmeniä lapsia

Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön päällikkö Mari Laiho toivoo ihmisten ymmärtävän poliisille ilmoittamisen tärkeyden. Netissä lapsia ja nuoria seksuaalisesti häiritsevällä saattaa olla jopa satoja tällaisia yrityksiä. Jos edes yksi nuori ilmoittaisi asiasta poliisille, saattaisi vyyhti purkautua.

- Salamyhkäisyys seksuaalisuuden suhteen estää lasta kertomasta vanhemmilleen tai ottamasta yhteyttä poliisiin. Näistä asioista pitää kuitenkin kertoa ja ilmoittaa. Virtuaalipoliisi on aivan erinomainen väylä, jota kautta pääsee etenemään. Sehän on vastuullista paitsi itsensä, myös muiden nuorten kannalta, jotka saattavat joutua tämän saman tekijän tavoittelun kohteeksi, Mari Laiho sanoo.

Lasten päätä sekoittaa kuitenkin, että he uskovat usein saavansa tällaiselta aikuiselta huomiota, ymmärrystä ja ystävyyttä. Aluksi suhde voi tuntuakin luottamukselliselta.

- Se voi kuitenkin kääntyä erittäin ikäväksi siinä vaiheessa, kun kuvamateriaalia on vaihdettu tai webbikamerassa rintoja vilaulteltu. Sen jälkeen tällä tekijällä on aikamoinen valta lapseen, Pelastakaa Lapset ry:n Laiho muistuttaa.

Nettipoliisi Fobba on saanut Facebookin kautta alkuvuodesta noin 120 yhteydenottoa. IRC-gallerian suosio on vähentynyt, mutta sieltäkin ollaan oltu yhteydessä kymmenillä viesteillä. Ylikonstaapeli Marko Forss on varma, että netti ja sen sosiaaliset mediat ovat nuorille luontevin tapa lähestyä poliisia pelkoineen ja ongelmineen.

- Meillä on aina toimintatapana se, että soitamme vanhemmille ja luvataan tälle nuorelle, että äiti tai isä eivät huuda eivätkä ota tietokonetta pois, nettipoliisi Fobba toteaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Marcus Ziemann