Professori: Hyviä lattioita ei synny nykynormeilla

Tampereen yliopiston professorin Matti Pentin mukaan hyvään ja riskittömään lattiarakentamiseen ei tämän hetkisillä normeilla ja ohjeilla päästä, vaikka ongelma on ollut rakennusalalla tiedossa jo vuosia. Hän sanoo, että Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan kaltaiset kosteusongelmat ovat varsin yleisiä Suomessa.

tiede
Lapin yliopisto taiteiden tiedekunta
Lapin yliopiston lattioista kumpuavat sisäilmaongelmat eivät tulleet rakennustekniikan professorille yllätyksenä.YLE / Matti Konttinen

Pentin mukaan Lapin yliopiston kaltaisia tapauksia tulee esiin vuosittain.

- Tarkkaa lukumäärää en pysty sanomaan, mutta julkisuuteen näitä tapauksia tulee useita joka vuosi. Näissä ratkaisuissa on turhan suuri riski epäonnistumisille, Pentti päivittelee.

Lapin yliopiston tiedekunnassa on epäilty sisäilmanhaittoja vuodesta 2010. Rakennus on uusi, sillä se on valmistunut vuonna 2006. Tänä kesänä valmistuneiden tutkimustulosten perusteella tilojen kaikki liimatut lattiapinnoitteet ovat kemiallisesti vauroituneita ja aiheuttavat haittaa sisäilmaan. Liimattuja lattiapinnoitteita on kaikissa rakennuksen kerroksissa.

Syy rakentajissa tai luonnossa?

Pentin mukaan tiiviillä lattiapäällysteellä katetussa betonilattiassa on yleinen ongelma, että betonissa on liikaa kosteutta maton ja maton liiman kestävyyden kannalta. Pentti arvelee myös Lapin yliopiston lattiaongelmia kosteuden aiheuttamaksi.

- Siellä on päässyt ilmeisesti kosteutta liiaksi betonin ja lattiapinnoitteen väliin. Liima on alkanut hajota ja sen jälkeen on syntynyt mikrobikasvustoja tai kemiallisia päästöjä, Pentti sanoo.

Mutta miksi näin on päässyt käymään? Pentin mukaan syylliset kyllä löytyvät aikanaan.

- Nyt pitäisi selvittää, onko kosteus lähtöisin liiallisesta rakennusaikaisesta kosteudesta. Vai johtuuko ongelmat siitä, että rakenne eli alapohja luonnostaan kostuu normaalin käytön aikana. Syylliset pystytään varmaan osoittamaan myöhemmin, Pentti sanoo.

Ongelma tiedossa jo vuosia

Pentin mukaan hyvään ja riskittömään lattiarakentamiseen ei tämän hetkisillä normeilla ja ohjeilla päästä, vaikka ongelma on ollut rakennusalalla tiedossa jo vuosia.

- Siellä on jatkuvasti kosteusriskejä olemassa. Betoni pitäisi kuivattaa erittäin tehokkaasti ja suunnitella niin, ettei kosteuspitoisuus nouse haitallisen korkealle. Kosteutta voi jäädä, vaikka mittaukset olisi tehty. Käytäntöön pitää löytyä lähiaikoina korjausta, Pentti sanoo.

Tampereen teknillinen yliopisto on tehnyt tutkimusta ja ohjeistanut rakennusalaa sitä mukaa, kun uutta tietoa on saatu. Pentin mukaan yliopisto on tehnyt paljon tutkimuksia paremmasta kosteusrakentamisesta, mutta tiedonkulku rakennustyömaalle kestää liian kauan.

- Se on hyvin tyypillistä rakennusalalla. Rakennusala on täynnä tuhansia suunnittelijoita, päättäjiä ja valvojia. Siinä kestää aikansa, että ohjeet uudistuvat ja tiedot menevät eteenpäin, Pentti sanoo.

Lähteet: YLE Lappi / Matti Konttinen