KKO: Yksityinen pysäköinninvalvoja saa yhä sakottaa

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt yksityistä parkkisakkotuomiota koskevan purkuhakemuksen. Tuomionpurkua oli vaatinut mies, joka piti KKO:n aiempaa valvontamaksutuomiota perustuslain vastaisena.

Kuva: YLE

Runsas vuosi sitten KKO linjasi, että yksityinen pysäköintivalvontayhtiö saa kirjoittaa yksityisoikeudellisia valvontamaksuja, kunhan asiasta varoitetaan selkeällä kyltillä. KKO katsoi, että valvontamaksu on luonteeltaan sopimukseen perustuva velvoite, sopimussakko.

Tuomionpurkua hakenut mies katsoi, että KKO:n tuomio perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Mies viittasi hakemuksessaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tuoreeseen lausuntoon, jonka johdosta eduskunta oli hylännyt yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneen lakiehdotuksen. Käytännössä lakiesitys olisi merkinnyt korkeimman oikeuden luoman uuden oikeuskäytännön vakiinnuttamista.

Korkein oikeus toteaa nyt, että asiassa on ollut perusteltu mahdollisuus päätyä toisistaan poikkeaviin lopputuloksiin siitä, voivatko ja millä tavalla pysäköijä ja kiinteistön omistaja keskenään sopia luvatonta pysäköintiä koskevista maksuista.

KKO hylkäsi purkuhakemuksen. Päätöksen mukaan ratkaistava kysymys oli ollut oikeudellisesti tulkinnanvarainen eikä tuomio siten ollut perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Korkeimman oikeuden parkkisakkopäätös syntyi aikanaan äänin 3 - 2.

KKO:n viimeisin sana: valvontamaksut maksettava

Tavallisen autoilijan kannalta uusi ratkaisu - purkuhakemuksen hylkääminen - merkitsee sitä, korkein oikeus on sanonut parkkisakkokohussa viimeisen sanan. Ainakin toistaiseksi.

Korkeimman oikeuden ratkaisu on tuoreinta voimassa olevaa oikeuskäytäntöä. Yksityisoikeudellisen valvontamaksun saaneen autoilijan on maksettava lappunsa.

Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä. Nykymeno perustuu korkeimman oikeuden sopimusoikeudelliseen tulkintalinjaukseen.

Uusi hallitusohjelma sanoo, että "säädetään laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta".

Eduskunnan edessä on kipeä perustuslaillinen ongelma. Perustuslaki sanoo, että julkisia tehtäviä voidaan privatisoida vain lain nojalla. Merkittäviä julkisia tehtäviä voidaan siirtää yksityisille vain perustuslain nojalla.

Taustalla suuri perustuslakivääntö

Korkeimman oikeuden vuoden takainen linjaus sai osakseen ankaraa kritiikkiä erityisesti yliopistopiireissä. Kriitikot katsovat, että yksityinen valvontamaksu on rangaistuksenluonteinen seuraamus, josta voi päättää vain viranomainen ja vain nimenomaisen lain nojalla.

Kritiikki kääntyi kriisiksi, kun eduskunnan perustuslakivaliokunta käsitteli pysäköintilakiuudistusta viime keväänä. Perustuslakivaliokunta hylkäsi hallituksen lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, koska se oli valiokunnan mielestä perustuslain vastainen. Lakiesitys olisi siunannut korkeimman oikeuden vuotta aiemmin luoman uuden oikeuskäytännän.

Syntyi kärkevä perustuslain tulkintaa koskeva kiista eduskunnan ja korkeimman oikeuden välille. Niin perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) kuin korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelokin käyttivät asiassa piikitteleviä puheenvuoroja.

Lukuisat johtavat valtiosääntöoppineet pitävät nykytilaa kestämättömänä.

Sekava oikeudellinen tila yksityisen pysäköinninvalvonnan ympärillä jatkuu.