Aamun lehdet

Lehdet povaavat pääministerille hikisiä aikoja ja toivovat hallitukselle selkeää missiota.

Kotimaa
sanomalehdessä näkyviä sitaatteja

Pääministeri Kataiselle on tulossa hikinen juhannus, ennustaa (siirryt toiseen palveluun)Iltalehti (siirryt toiseen palveluun) pääkirjoituksessaan. Samaan aikaan, kun suomalaiset vetäytyvät juhlimaan yötöntä yötä, paiskii uusi pääministeri Jyrki Katainen esikuntineen töitä EU-kokouksessa Brysselissä.

Iltalehden mukaan Brysselin juhannuskokous joutuu painimaan tänä vuonna poikkeuksellisen vakavien ongelmien kanssa. Kreikasta on tullut kestopainajainen koko euroalueelle ja jos Kreikka ei saa pian 12 miljardiaan, se kaatuu 15. heinäkuuta. EU-johtajat toimivatkin nyt veitsi kurkulla, sillä pienen Kreikan kaatuminen voi laukaista uuden finanssikriisin.

Lehti pitää pahimpana asiana sitä, että lisärahan mättäminen ei takaa Kreikalle onnistumista. Se vain lykkää ratkaisuja ja kasvattaa menetyksiä, tuskailee Iltalehti.

Munkeilla Kreikka selville vesille

(siirryt toiseen palveluun)Aamulehti (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa munkeista, jotka pelastavat Kreikkaa. Lehti maalailee, että munkin tai donitsin salaisuus on runsaassa makeassa kuorrutuksessa. Tällaista munkkiniksiä yrittävät nyt eurooppalaispoliitikot soveltaa Kreikan tapaukseen. Kuorrutuksena käytetään imelää maustetta, eli vapaaehtoisuutta.

Kansalaiset yritetään taivuttaa luopumaan miljardeistaan Kreikan pelastamisen nimissä tarjoamalla heille munkkeja. Munkit on pyöritelty Aamulehden mukaan käsityksessä, että Kreikan rahoittajat osallistuisivat vapaaehtoisesti lainaehtojen lievennyksiin.

Lehden mukaan Kreikan konkurssia on turha kiistää. Kyse on siitä, miten tyylikkäästi konkurssi-sanaa väistellään. Aamulehden mukaan on edullista rakentaa näytelmä, jossa velkojat ”vapaaehtoisesti” keventäisivät vaatimuksiaan. EU:n ajanpeluulle on vaikea keksiä perusteluja. Ärhentelyt säästöohjelmista ovat teatteria, roimii Aamulehti.

Sinipunalla paineita

(siirryt toiseen palveluun)Ilkka (siirryt toiseen palveluun) kirjoittaa Suomen sinipunapohjasta. SDP:n ja kokoomuksen sinipunapohja aloittaa lähihistorian kolmannen yhteisen taipaleensa kovin erilaisessa maailmassa kuin edellisillä kerroilla. Harri Holkerin hallitus aloitti keskellä kasinotalouden nousua. Paavo Lipposen viiden puolueen hallituskauden alkaessa vuonna 1995 Suomi eli jo pitkäksi osoittautunutta nousukautta. Laman aallonpohja oli saavutettu pari vuotta aikaisemmin, lehti muistelee.

Jos ensimmäinen sinipuna-akseli aloitti kuplaksi osoittautuneen nousun aikaan ja toinen aallonpohjan jälkeisen nousun aikaan, Kataisen hallituksella on edessään lähes pelkästään ikäviä näkymiä, Ilkka arvioi. Lehdellä on pitkä luettelo näkymistä ja niitä ovat esimerkiksi valtion velan kasvu, Nokian vetoavun hiipuminen ja työikäisten määrän väheneminen.

Sinipuna-akselin paineet näkyvät hallitusohjelmassa. Ilkan mukaan hallitusohjelma on enemmän kuvaus pienimmästä yhteisestä nimittäjästä kuin suurista yhteisistä tavoitteista.

Hallituksella suunta haussa

(siirryt toiseen palveluun)Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kyselee pääkirjoituksessaan, onko hallituksella riittävän selkeä missio. Lehden mielestä Kataisen hallitus ei ole koko Suomen hallitus. Se on Etelä-Suomen ja kaupunkien hallitus. Molemmat maaseutupuolueet, eli perussuomalaiset ja keskusta, ovat oppositiossa.

Kun hallituksessa on peräti kuusi puoluetta, sen huomaa jo hallitusohjelmasta. Se on kompromissia kompromissin perään. Selkeä suunta puuttuu, lehti ruotii.

Helsingin Sanomat arvelee, että vahvin hallituspuolueita yhdessä pitävä liima taitaa olla nyt hajotusvaalien pelko. Kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta lehti toivottaa hallitukselle voimia, rohkeutta ja pitkää ikää.

Lähteet: YLE Uutiset