Näin syntyy aito juhannusvihta

Vihdantekijät alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, mutta muutama sellainen löytyy vielä Kymenlaaksostakin. 81-vuotias Seppo Töytäri on tehnyt vihtoja sodasta saakka.

vastat (vihdat)
Seppo Töytäri
YLE Anna Huittinen

Seppo Töytärin edessä on suuri keko tuoretta koivunoksaa. Kasasta pitäisi syntyä noin nelisenkymmentä juhannusvihtaa, jotka myydään eteenpäin vielä samana päivänä.

- Tärkeinhän on se, että perusaine on kunnollista, vihdantekijä Töytäri opastaa. Hän tekee vihtansa aina rauduskoivusta.

Töytäri sitoo vihtansa koivunoksasta tehdyllä pätkällä. Pätkä vuollaan ensin, jotta siitä tulisi kimmoisampi. Kumilenkkejä, nippusiteitä tai muita vastaavia sidontavälineitä ei kelpuuteta.

- Tämä on minun tapani. Olen sen 75 vuotta takaperin oppinut, enkä osaakaan muuten. Kansa tykkää, että se on tällainen vanhan ajan vihta, Töytäri kertoo.

Kun nippu on tiukasti kasassa, vihdantekijä vuolee ylimääräisen pätkän oksaa pois pidikkeen alapuolelta. Töytäri opastaa, että vihdasta ei kannata tehdä liian paksua. Iso vihta käy raskaaksi, kun se kostutetaan.

Juhannus tuoksuu koivulle

Seppo Töytäri on aloittanut vihtojen tekemisen nuorena poikana sota-aikana. Paras työvoima oli rintamalla ja muut auttoivat miten kykenivät.

Töytäri teki vihtoja, ja urakalla tekikin. Vihtoja syntyi kuukauden mittaisen sesongin aikana tuhatkin kappaletta.

Nykypäivän vihdantekijät tuntuvat käyneen vähiin. Monet tekevät edelleen omat juhannusvihtansa, mutta torimyyjiä alkaa olla jo vaikeampi löytää. Töytäri epäilee, että hänen omat poikansakaan eivät saunavihtaa osaisi valmistaa.

- Se on muuten aika vaikea tehdä yhtäkkiä. Siitä tahtoo tulla sellainen huisku.

Vaikka tekijät vähenevät, Töytäri ei usko, että vihtojen tekemisen perinne olisi katoamassa kokonaan.

- Nykyäänhän tehdään tammesta ja käyttävät mustaa viinimarjaa ja kaikenlaista... Mutta kyllä se on se oikea koivun tuoksu saunassa sama asia kuin juhannuksen tuoksu, Töytäri virkkoo.

Lähteet: YLE Kymenlaakso / Jaakko Mäntymaa