Kuntien kiinteistöveroja ei pian jaeta vaurailta köyhille

Uusi hallitus muuttaa kuntien verotulojen tasausjärjestelmää. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa ei lähitulevaisuudessa enää käytetä kuntien välisten tuloerojen tasaamiseen. Entisen kuntaministerin Tapani Töllin (kesk.) mukaan sinipunahallitus rapauttaa valtionosuuksien tasausjärjestelmää pakottaakseen pieniä kuntia liitoksiin.

Kotimaa
Entinen hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli.
YLE / Pekka Havukainen

Kalliit tontit ja arvorakennukset tuovat Helsingille mojovat kiinteistöverotulot. Kaupunki tosin pulittaa ison summan valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta köyhempien kuntien avuksi. Uusi hallitus poistaa kiinteistöveron tasausjärjestelmän piiristä, joten Helsinki saa pian pitää kiinteistöverotulonsa. Asukkaat kiittelevät uudistusta.

- Oikein mukavalle kuulostaa. Varsinkin jos ne käytetään oikealla tavalla, vaikka lasten, vanhusten ja sairaiden hyväksi. Se olisi tosi hienoa, sanoo helsinkiläinen Heidi Helander-Hyvönen.

Mökkikunnat voittavat

Uudistuksen voittajia ovat isojen kaupunkien ohella paljon kiinteistöverotuloja keräävät mökkikunnat, kuten Kittilä ja Kolari. Myös voimalaitospaikkakunnilla, kuten Eurajoella ja Yli-Iissä voidaan pistää tanssiksi. Krapulaa on luvassa erityisesti Pohjanmaan pienille kunnille, joilla on vähän verotettavia kiinteistöjä.

YLE Uutisten Kuntaliitolta pyytämän alustavan analyysin mukaan uudistuksesta hyötyy eniten varsinaissuomalainen mökkikunta Kustavi. Kunnassa on vähän asukkaita ja paljon mökkiläisiä. Kun mökkiläisten maksamia kiinteistöveroja ei enää tarvitse antaa valtiolle muiden kuntien auttamiseksi, kasvavat Kustavin verotulot laskennallisesti vuoden 2010 tasoon verrattuna neljänneksen. Kassaan jää yli 500 000 euroa kiinteistöveron tuottoja.

Helsinki rahoittaa jatkossakin tuntuvasti tasausjärjestelmän kautta muita kuntia: summa on vuonna 2012 arviolta 280 miljoonaa euroa. Helsingin kassaan jää jatkossa omia kiinteistöverotuloja arviolta 33 miljoonaa euroa, mikä vastaa yhden prosentin nousua vuoden 2010 verotuloihin verrattuna.

Pahiten takkiin tulee Oulun kupeessa sijaitsevalle Tyrnävälle, jonka tasaus putoaa yli 700 000 euroa. Laskennallinen tulojen pudotus viime vuoteen verrattuna olisi viisi prosenttia. Muita häviäjiä ovat esimerkiksi Liminka, Merijärvi, Alavieska ja Laihia.

Tölli tuohtunut uudistuksesta

Viime hallituksen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk.) on tyrmistynyt uuden hallituksen suunnitelmasta. Töllin mukaan kunnat jakautuvat entistä selvemmin voittajiin ja häviäjiin.

- Kyllähän tämä eriarvoistaa, jos menetykset asukasta kohden ovat jossain kunnissa sadan euron luokkaa ja lisähyöty toisissa useamman sadan euron luokkaa asukasta kohden. Tässä horjutetaan tasapainoa melkoisesti. Täytyy muistaa, että kyse on palveluiden rahoittamisesta, sanoo Tölli.

Töllin mukaan sinipunahallitus rapauttaa verotulojen tasausjärjestelmää, jotta pikkukuntien olisi pakko liittyä yhteen.

- Minusta tämä on tietynlainen liikkeellelähtö tasausjärjestelmän rapauttamisessa. Niin kauan kuin meillä on enemmän kuin viisi kuntaa, emme pysty luomaan palveluiden rahoitusjärjestelmää ilman verotulojen tasausta.

Sasi piikittelee keskustaa

Kokoomus ei niele keskustan arvostelua. Hallitusneuvotteluiden talousryhmää vetäneen Kimmo Sasin (kok.) mukaan muutoksen tavoitteena on kannustaa pieniä kuntia nostamaan kiinteistöveroa omien tulojen hankkimiseksi. Nyt kiinteistöveroa ei ole haluttu korottaa valtionosuuksien menettämisen pelossa, Sasi sanoo.

- Keskustalaisissa kunnissa ei ole halukkuutta nostaa kiinteistöveroa, eikä valmiutta kantaa vastuuta taloudesta niin kuin pitäisi. Kustannukset halutaan vyöryttää kaupunkilaisten maksettavaksi, Sasi sivaltaa.

Kiinteistövero poistuu valtionosuuksien tasauksesta mahdollisesti jo ensi vuonna. Valtionosuuksia tasataan kuitenkin kunnallis- ja yhteisöverotuottojen perusteella entiseen malliin.

Lähteet: YLE Uutiset / Antti Koistinen