Jatkosodan alkamisesta 70 vuotta

Juhannuspäivänä tuli kuluneeksi 70 vuotta jatkososan alkamisesta. Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja päättyi 27. huhtikuuta 1945. Loppuvaiheessa Suomi oli sodassa myös Saksaa vastaan, kun Suomen oli Neuvostoliiton kanssa tehtyjen aselepoehtojen mukaisesti tyhjennettävä Lappi saksalaissotilaista.

Kotimaa
Jatkosota. Presidentti Risto Ryti ja everstiluutnantti Aladar Paasonen tutkivat karttaa 5.7.1941.YLE

Jatkosotaan Suomi lähti suuremmilla ja paremmin varustetuilla joukoilla kuin talvisotaan, sotamarsalkka Mannerheimin toimiessa armeijan ylipäällikkönä. Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta, ilmoitti Suomi olevansa aluksi puolueeton, mutta antoi kuitenkin käyttää lentokenttiänsä ja ilmatilaansa hyökkäyksessä. Neuvostoarmeijan alettua muutaman päivän kuluttua pommittaa Suomen satamia ja kaupunkeja Suomi katsoi olevansa sodassa.

Samaan aikaan Saksa toteutti Operaatio Barbarossa-nimisenä tunnettua hyökkäysoperaatiota Neuvostoliitossa. Suomen rintama oli jaettu siten, että etelästä vastasivat suomalaiset ja Lapista saksalaiset. Aluksi suomalaiset ja saksalaiset etenivät nopeasti Neuvostoliiton puolella. Vähitellen Saksan vahvuus alkoi kuitenkin rapista II maailmansodan syödessä sen voimia monella rintamalla ja Neuvostoliitto aloitti Suomen kannalta raskaat vastahyökkäykset. Pian sota oli Suomen kannalta muuttunut puolustustaisteluksi.

Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä tuli voimaan 4.syyskuuta 1944, Neuvostoliitto lopetti sotatoimet vuorokautta myöhemmin. Välirauha solmittiin 19. syyskuuta 1944.

Välirauhassa palautettiin voimaan vuoden 1940 rajat ja Petsamo menetettiin Neuvostoliitolle. Suomen oli taivuttava raskaisiin sotakorvauksiin ja pakkovuokraamaan Porkkalan alueen Neuvostoliitolle 50 vuodeksi. Porkkala kuitenkin palautettiin Suomelle jo vuonna 1956.

Suomen ja Saksan välinen sota Lapin tyhjentämiseksi päättyi 25. huhtikuuta 1945. Sota aiheutti Suomelle mittavia aineellisia tappioita.

Lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa 10. helmikuuta 1947.

Jatkosodan aikana kaatui tai katosi yli 60 000 suomalaissotilasta. Lisäksi surmansa sai noin 1 500 siviiliä. Vastapuolella Neuvostoliitossa tappiot olivat vielä paljon suuremmat, kaatuneita oli arvioiden mukaan yli 300 000.

Lähteet: YLE Uutiset