Hämeenkosken pellavaloukusta turistirysä

Hämeenkoskella nostetaan paikallista teollisuushistoriaa esiin Hankalan pellavaloukkumuseossa. Tampellan entisen - 1800-luvun loppupuolella toimintansa aloittaneen laitoksen tilat ovat kesäisin avoinna vieraille. Pääasiassa kävijät ovat ikäihmisiä, joille monelle pellavan käsittely on tuttua esimerkiksi maatiloilta.

pellava
Käsiteltyä pellavaa
Jorma Etelälahti tarkastaa käsiteltyä pellavaa Hämeenkoskella. Tampella lopetti pellavalaitoksen vuonna 1955. Nyt alue on museona.YLE / Heikki Ahonen

Hämeenkoskella kesäinen kulkija voi sukeltaa vanhan kuitu- ja öljykasvin historiaan. Kunnassa toimi Tampellan pellavajalostuslaitos.

Hollolalainen Jorma Etelälahti haluaa paikan säilyvän ja osti arvokkaan Hankalan museoalueen itselleen pari vuotta sitten.

-Tämä on tärkeä alue ja haluan omalta osaltani vaalia tätä historiaa nyt.

Paikan historia alkaa jo vuodesta 1888. Tällöin Tampella aloitti pellavankäsittelyn. laitos sai voimansa viereisestä koskesta. Työtä oli osan vuotta parillekymmenelle henkilölle.

Työ oli koneista huolimatta kovaa ja lattialaudasta löytyy jopa jalan jättämät kulumakuopat. -Tässä työntekijä on toiminut koneen ääressä liki 50 vuotta, sanoo Etelälahti. -Lattiassa on noin 3 senttiä syvä kengänkuluman jälki.

Pellavalaitoksen tuotanto loppui 1955. Sen jälkeen aluetta on kunnostettu, koskipatoa korjattu ja nyt vanhat rakennukset peilaavat entistä työkulttuuria hyvin.

Monille kävijöille pellavankäsittely on tuttua. Kuuluihan pellava monen maalaistalon viljelyyn ja pellavaa tarvittiin kankaisiin. Pellavahan kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin.

-Monet tänne löytäneet tuntevat pellavankäsittelyä. Porukka on usein iäkästä ja sitä tulee bussilasteittain.

Hankalan pellavaloukku on museoviraston suojelema ja samalla pienen Hämeenkosken tunnetuin nähtävyys.

Pellavaloukku on avoinna kesäisin ja alueelle on suunniteltu myös kesäteatteria ja yhteislaulua. Myös melojat tuntevat koskestaan kuulun paikan.