Vrouw Marian aarre on jättilasti tekstiiliväriä

Museovirasto aloittaa tällä viikolla sukellukset Vrouw Marian hylkyyn. Hylyn rungon dokumentointia jatketaan erityisesti sisätiloissa ja ruuman pakkauslaatikoista aiotaan ottaa näytteitä. Saaristomerellä vuonna 1771 uponnutta, Amsterdamista Pietariin matkalla ollutta alusta, on tutkittu useana kesänä.

Sukeltaja mittaamassa Vrouw Marian kylkilankutusta. Kuva: Museovirasto

Museoviraston tutkija Riikka Ahlvik kertoo, että nyt on tarkoitus nostaa tutkittavaksi lisää muun muassa liitupiippuja.

- Olemme huomanneet, että ne eivät ole identtisiä. Toivomme saavamme lisätietoa niistä.

Huippukallista hameväriä

Vrouw Marian löytymisen jälkeen on puhuttu sen uumenissa olevista aarteista. Alukseen oli lastattu kankaita, taide-esineitä ja väriaineita. Ahlvik kertoo, että kansi- ja perähytti, jossa todennäköisesti arvokkain tavara on ollut, saatiin hyvin pitkälti tyhjennettyä jo haaksirikon aikaan. Silti laivasta löytyy paljon mielenkiintoista.

- Laivan lastina on tekstiilien värjäykseen käytettyjä aineita. Tekstiilivärit olivat tuolloin erittäin arvokkaita. Yhden hameen värjäämiseen tarvittiin kilo väriainetta, ja on arveltu, että tällainen hame olisi keskikokoisen omakotitalon arvoinen. Vrouw Marian lastissa väriainetta on 7 000 kiloa, joten se auttaa vähän ymmärtämään minkälaisista summista on kyse, valaisee Ahlvik.

Hylyn sisään ei sukelleta

Tutkija kertoo, että varsinaisesti laivan sisään he eivät sukella, vaan lastia tutkitaan lastiluukkujen kautta.

- Emme lähde purkamaan hylyn rakenteita. Otamme näytteitä ruumaluukkujen kohdalta ja ne lähetetään Hollantiin. Tutkijat ovat näytteistä innoissaan, sillä näin vanhoja materiaalinäytteitä ei ole juurikaan säilynyt, vahvistaa Riikka Ahlvik.

Heinäkuun puoleen väliin jatkuvissa tutkimuksissa käydään lisäksi läpi rungon rakennetta. Alus myös mitataan.

Suomen hylyissä löytämättömiä aarteita

Tutkimusvaiheen budjetti on 300 000 euroa ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

- Vrouw Marian kenttätutkimukset ovat kalliita. Hylky sijaitsee kaukana avomerellä ja tutkimiseen vaaditaan erikoiskalusto sekä tietynlainen henkilökunta. Ei ole helppoa löytää ihmisiä, jotka pystyvät sukeltelemaan ja työskentelemään avomeriolosuhteissa, kertoo Ahlvik.

Riikka Ahlvikin mukaan hylkyjen tutkiminen vaatii paljon aikaa, jos halutaan irti kaikki saatavissa oleva tieto.

- Nyt tutkimuksen rahoitus menee vuositasolla, mutta mikä on yleisesti ottaen meriarkeologian jatkumo Suomessa, sillä hylyissä olisi valtavasti potentiaalia, pohtii Ahlvik.