Viherkatto viilentää, vaimentaa ja viihdyttää

Helsingin yliopisto etsii Suomen oloihin sopivaa tapaa rakentaa viherkattoja. Maailmalla viherkatot ovat yleistyneet vauhdilla, ja niiden toivotaan valtaavan alaa myös Suomen kaupungeissa. Tutkimukset osoittavat kasvikattojen muun muassa imevän sadevesiä, parantavan ilmanlaatua ja vaimentavan melua.

viherkatot
Helsingin yliopiston tutkijoita viherkatolla Pohjois-Haagassa
YLE

Niin sanottu viides julkisivu eli kattomaisema on Suomessa vielä hyödyntämätön ulottuvuus. Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet Viides ulottuvuus -hankkeessaan pääkaupunkiseudulta kuutisenkymmentä viherkattoa, joiden kasveja ja hyönteisiä he nyt kartoittavat. Toiveissa on mitata myös kasvipeiton kykyä imeä sadevettä, mikä on yksi viherkattojen hyödyistä.

- Jos meillä olisi kaupungeissa paljon tällaisia kasvitettuja pintoja, jotka pidättää vettä tehokkaasti sekä kasvualustaan että kasveihin, meille ei tulisi niin pahoja tulvahuippuja eivätkä viemärit tulvisi, havainnollistaa Helsingin yliopiston tutkija Susanna Lehvävirta.

Katto tykkää kasvipeitteestä

Maailmalla viherkatot yleistyvät vauhdilla. Esimerkiksi Saksassa rakennetaan kymmenen miljoonaa viherkattoneliötä vuodessa. Kasvikatto lisää ihmisten viihtyisyyttä, mutta toimii myös esimerkiksi tehokkaana eristeenä; viilentää kesällä ja pitää lämmön sisällä talvella. Kattorakenteet eivät suinkaan mätäne niin kuin asiasta tietämätön kuvittelee.

- Itse asiassa maailmalla on todettu, että kun kattopinta on peitetty kasvillisuudella, niin se suojelee kattorakenteita uv-säteilyltä ja kaikkein äärimmäisiltä lämpötilan vaihteluilta, jolloin kattorakenteet kestävätkin jopa kaksi tai kolme kertaa pidempään kuin tavallisessa katossa.

- Maailmalla on yli satavuotiaita viherkattoja, joita ei ole koskaan tarvinnut remontoida.

Jotkut kokevat ongelmaksi myös lumentulon.

- Senhän voi lapioida viherkatolta pois niin kuin miltä tahansa muultakin katolta. Kasvikatossa on vielä se etu, että lapio ei niin helposti riko itse vettäpitävää pintaa, koska kasvikerros suojaa sitä, Susanna Lehvävirta vastaa.

Viherkatto maksaa itsensä takaisin

Eri puolilla maailmaa on keppejä ja porkkanoita sekä säädöksiä ja lakeja siitä, kuinka paljon kasvitettua kattopintaa kiinteistön alueella pitää olla.

Suomessa tästä ollaan vielä kaukana, ja erilaisten epäilysten lisäksi viherkattorakentamista hillinnee se, että sen perustamiskustannukset ovat tavallista kattoa korkeammat. Kasvikaton on kuitenkin todettu maksavan itsensä takaisin muun muassa energiakulujen säästöinä.

- Sitä kautta kun me ymmärrämme, että mitä kaikkea nämä katot voisivat meille tarjota, niin ehkä voimme antaa sitten suosituksia siitä, kuinka paljon kattoja kannattaisi tai pitäisi olla kasvitettuina kaupunkiympäristöissä, kertoo tutkija Susanna Lehvävirta lähitulevaisuuden tavoitteista Suomen viherkattorakentamisessa.

Lähteet: YLE Helsinki / Miia Lahti