Tutkijaryhmä kartoittaa, millainen viherkatto sopii Suomeen

Viherkattojen rakentaminen kiinnostaa suomalaisia. Katolla kasvavat kasvit viilentävät ja puhdistavat kaupunki-ilmaa sekä eristävät melua. Maailmalla kattopuutarhat ovat tuttu näky.

Kotimaa

Linnanmäen vanhan vesitornin katolla aukeaa varsinainen niittykasvien keidas. Tuulen tuivertamalta katolta löytyy niin ahomansikkaa, maksaruohoa, tähtimöitä, kuin perinteisiä rikkakasvejakin. Suomessa tälläinen niitty katolla on harvinainen - valitettavasti, sillä viherkattojen on todistettu helpottavan monia ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia.

Rankkasateilla viherkatto pidättää vettä ja hillitsee tulvia. Kattojen kasvillisuus sitoo saasteita ja puhdistaa ilmaa. Talvella kasvikatto eristää ja kesällä viilentää. Viherkaton vaikutukset eivät ulotu ainoastaan sen alla asuville, vaan esimerkiksi kesähelteillä kasveista ja kasvualustasta haihtuva vesi viilentää koko pihapiiriä.

- Jokainen tietää, miltä tuntuu seistä paahteisella asvalttikentällä hellepäivänä. Esimerkiksi omalla pihanurmikolla ei ole koskaan niin tukalaa. Sama pätee kattoihin, sanoo tutkija Susanna Lehvävirta Helsingin yliopistosta.

Pääkaupunkiseudulta löydetty kuutisenkymmentä viherkattoa

Saksa on vanha viherkattomaa, jonka kattopinta-alasta kymmenisen prosenttia on kasvillisuuden peitossa. Suomea ei näihin lukuihin voi edes verrata. Viherkattoja on tähän mennessä löydetty pääkaupunkiseudulta vain kuutisenkymmentä.

Asiaan on kuitenkin Lehvävirran mukaan luvassa muutos. Kuluvan kesän aikana jo olemassa oleville viherkatoille kiipeää hänen johtamansa tutkimusryhmä, joka selvittää, millaiset kasvit ja hyönteiset Suomen kaupunkien katoilla viihtyvät. Tietoa tarvitaan, sillä suomalaisten innostus kattopuutarhurointia kohtaan on saanut tutkijoiden puhelimet pirisemään. Katot kiinnostavat hyvin eri syistä.

- Esimerkiksi kerrostalon yläkerrassa asuvalla, tukalasta helteestä kärsivällä ihmisellä voi olla prioriteettilistalla ensimmäisenä viilennysvaikutus, jonka kasvit antavat. Multapeukalolle taas on onni ja autuus, kun tarvii vain kun kiivetä portaat ylös ja heti pääsee kyynärpäitä myöten multaan, Lehvävirta kertoo.

Katoille vain lähiseudun kasveja

Perustamisvaiheessaan viherkatto on keskimääräistä kalliimpi. Lehvävirran mukaan se kuitenkin maksaa itsensä takaisin: maailmalla viherkaton käyttöikä on todettu 2-3 kertaa keskivertokattoa pidemmäksi, koska kasvillisuus suojaa sitä uv-säteilyltä ja äärimmäisiltä lämpötilan vaihteluilta. Lehvävirran arvion mukaan viherkatto voi myös nostaa kiinteistön arvoa etenkin silloin, jos asukkaat pääsevät käyttämään kattoa virkistäytymiseen.

Lehvävirran tutkimusryhmä toivoo, että viherkatot toteutettaisiin Suomessa ainoastaan lähiseudun lajeilla. Muilta mantereilta tuodut kasvit voisivat karata vieraslajeina luontoon ja uhata sen monimuotoisuutta.

Lähteet: YLE uutiset