1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kuhmon kamarimusiikin avajaisissa soivat planeetat

Kuhmon kamarimusiikki alkaa sunnuntaina avaruusaiheisilla teoksilla. Festivaalin taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn keksi avauspäivän teeman planeetoista pienimmästä, Merkuriuksesta. Mukaan mahtuu niin Aurinkoa, Kuuta kuin Neptunusta.

kulttuuri
Vladimir Mendelssohn
Vladimir MendelssohnArto Tulima

Kuhmon kamarimusiikin taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn halusi aloituspäivälle hieman erilaisen teeman, ei mitään latteaa ja tavallista. Teema löytyi kuunnellessa Haydnin sinfoniaa numero 43, lisänimeltään Merkurius. Sitten alkoi taivaankappaleiden metsästys.

- Neptunus tuotti tuskaa, mutta lopulta löytyi Holstin alkuperäinen soolourkusovitus, kertoo puhelimitse Lockenhaus-festivaalilta Itävallasta tavoitettu Mendelssohn.

- Mahlerin Das Lied von der Erden on orkestroinut kamariorkesterille Arnold Schönberg. Haydnin Merkurius voidaan puolestaan soittaa sellaisenaan.

Mozartin Jupiter-sinfonian kohdalla oli seinä nousta pystyyn. Sen salonkiorkesterisovitus löytyi sveitsiläisestä kokoelmasta. Tähän liittyy tarina, kertoo Vladimir Mendelssohn.

- Auschwitzin keskitysleirillä soitti naisorkesteri, jota johti itävaltalainen viulisti Alma Rosé. Auschwitzin orkesteri esiintyi vangitsijoilleen kirjaimellisesti henkensä edestä niillä instrumenteilla, mitä sattui olemaan saatavilla: viulujen lisäksi kokoonpanoon kuului niin mandoliinia kuin harmonikkaa.

On mahdollista, että Alma Rosén orkesteri käytti juuri tätä H.Daeblitzin tekemää Jupiterin sovitusta.

Keskitysleirillä kuolleen Alma Rosén setä oli puolestaan Gustav Mahler, jonka sinfoninen lauluteos Maan laulu päättää Kuhmon kamarimusiikin avajaispäivän konsertin.

Kuu johtaa sävellystilastoa

Säveltäjien ja runoilijoiden eniten suosima taivaankappale on maan kiertolainen kuu, kertoo Vladimir Mendelssohn.

- Kuu tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Siitä voi haaveilla ja uneksia, ja sen valo luo yöllisiä tunnelmia. Toiseksi suosituin taivaankappale on maata lähinnä oleva tähti, aurinko.

Aurinko on työllistänyt säveltäjiä Haydnista Gubaidulinaan. Planeetoista Mozartilla on Jupiter-sinfonia ja Haydnilla Merkurius-sinfonia. Holstilla on sinfoninen sarjansa Planeetat orkesterille ja naiskuorolle. Venus viehätti Kurt Weillia. Aurinkokunnan suurin kuu, Jupiterin kiertolainen Ganymedes innoitti Franz Schubertia säveltämään yksinlaulun.

- Maa ei planeettana ole vaivannut niinkään paljon säveltäjien päätä, Mahler on poikkeus. Hän ei halunnut nimetä teostaan sinfoniaksi, vaan antoi sille nimen Maan laulu, kertoo Vladimir Mendelssohn.

On arveltu, että kahdeksan sinfoniaa säveltänyt Mahler vältti sinfonia-nimeä, koska sekä Beethovenilla että Brucknerilla yhdeksäs sinfonia jäi heidän viimeisekseen.

Musiikilla ja avaruudella on henkinen ja tieteellinen yhteys

Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja näkee henkisen yhteyden musiikin ja avaruuden välillä.

- Ehkä ne molemmat koskettavat perimmäisiä asioita, kysymyksiä ja ihmistä suurempia kokonaisuuksia.

Myös matematiikka yhdistää musiikkia ja tähtitiedettä.

- Musiikilla on matemaattinen perusta oktaaveineen. Planeettojen liikesfäärejä ja taivaitten harmoniaa voidaan kuvata matematiikan avulla, Valtaoja miettii.

Yksi suurimmista tähtitieteilijöistä, William Herschel, oli myös säveltäjä. Vuonna 1822 kuollut Herschel tunnetaan Uranuksen, useiden kuiden ja infrapunasäteilyn löytäjänä.

Kuhmon kamarimusiikkia vietetään 10.–23.7.2011.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Kai Ristola

Lue seuraavaksi