Huolellinen viljelijä ruiskuttaa naapurit huomioiden

Viljelysmailta ei ole määriteltyä turvaetäisyyttä siihen, kuinka lähellä omakotitalon tai kesämökin tontin rajaa saa ruiskuttaa torjunta-aineita, kertoo kasvinviljelyagronomi Aulis Ansalehto ProAgria Hämeestä. Viljelyalueen naapurissa saattaa askarruttaa muutaman metrin päässä pellolla kulkeva traktori, joka ruiskuttaa kasvinsuojeluainetta. Vain kaivolle on määritelty turvaetäisyys.

peltoviljely
Traktori ruiskuttaa torjunta-ainetta pellolle.
Seppo Nykänen

Maaseudulla asuu nykyään omakotitaloissa muitakin kuin viljelijöitä ja kesämökkejäkin on paljon. Osa omakotitalojen ja mökkien tonteista rajoittuu suoraan naapurin viljelysmaihin.

Pihan viereisellä pellolla myrkkyä ruiskuttava viljelijä saattaa askarruttaa. Säädökset määräävät, että ainetta ei saa lainkaan tulla naapurin puolelle edes tuulikulkeumana.

Ruiskutukset tehdään hyvin vähätuulisella säällä, mieluiten tyynellä. Jos ollaan lähellä rajaa, katsotaan ajankohta niin, että ilmavirta käy naapurin tontilta pellon suuntaan, neuvoo kasvinviljelyagronomi Aulis Ansalehto ProAgria Hämeestä.

- Tuulikulkeumanakin aineita on mennyt naapurin puolelle kiitettävän harvoin. Viljelijät ovat onneksi huolellisia. Tuorein tiedossani oleva tapaus on viiden vuoden takaa.

Yleisimmin käytetty rikkakasvien torjunta-aine, glyfosaatti, on vihreän lehden aikaan erittäin haitallinen marjapensaille ja hedelmäpuille. Vioitus on selvästi havaittavissa ja tuho näkyy kauan. Kasvien lehdet ovat epämuodostuneita ja oudon näköisiä ruiskutuksista seuraavana vuonna. Merkit näkyvät lehdissä vielä sitäkin seuraavan vuonna.

Talousvesikaivoon aina vähintään 30 metrin etäisyys

Suojaetäisyys talousvesikaivoon on määrätty metreissä. Torjunta- tai kasvinsuojeluaineita ei pidä ruiskuttaa 30-100 metrin sisällä talousvesikaivosta. Jos pelto sijaitsee ylärinteessä kaivoon nähden, on jätettävä 100 metrin suojaetäisyys. Alarinteessä etäisyys voi olla pienempikin, mutta aina vähintään 30 metriä. Tässä on pidettävä mukana se kuuluisa maalaisjärki, muistuttaa Aulis Ansalehto.

- Itselläni on talousvesikaivo keskellä pientä peltolohkoa, ja pelto on ollut nurmella kymmenen vuotta.

Sikiövaurioita kotieläimille?

Tutkimusten mukaan glyfosaatti aiheuttaa luultua helpommin sikiövaurioita eläimille. Eläinaitausten lähettyvillä ilmavirran täytyy aina käydä poispäin aitauksesta. Ruiskuilla pystytään tekemään tarkkaa työtä, mutta arkojen kohteiden läheisyydessä järkevä viljelijä jättää reilumman välin, koska mahdollisten vahinkojen selvittely koettelee naapurisuhteita.

- Ruiskuttaja ja vahingonaiheuttaja on aina vastuussa kaikista vahingoista, teroittaa Aulis Ansalehto.

Maanviljelyn ympäristötuen ehtoihin sisältyy säädösten noudattaminen. Jos viljelijä tekee virheitä ruiskutuksissa, saattaa pahimmassa tapauksessa seurata ympäristötuen menetys.

Mehiläiset, hirvet ja peurat

Paras mahdollinen ajankohta ruiskutuksille on kasteiden välinen tyyni aika. Kasteesta on etua ruiskutuksissa, ja lisäksi ilta, yö tai varhainen aamu ovat parempaa aika myös pölyttäjien takia. Osa käytetyistä aineista on pölyttäjille vaarallisia, jolloin niissä on mehiläisrajoitus. Ruiskutukset on silloin tehtävä mehiläisten lentoajan jälkeen.

Hirvi tai peura ei kuole, jos näykkäisee pellolta hiukan viljaa pian ruiskutusten jälkeen. Yleensä kasvuston vieras haju pitää eläimet pois pellolta aineiden varoajan.

- Sen verran nämä silti vaikuttavat, että vanhojen hirvieläinten maksaa ja sisäelimiä ei ole suositeltavaa syödä.

Mitä tuutista tulee?

Suurin osa pelloilla käytettävistä aineista on rikkakasvien torjunta-aineita, jotka ruiskutetaan alkukesällä. Heinäkuussa rypsiin ruiskutetaan pahkahomeen, eli kasvitaudin, torjunta-ainetta, joka kuuluu käyttöohjeen mukaan ajaa pellolle kukinnon tässä vaiheessa.

Perunapelloilla aletaan pian torjua perunaruttoa, mutta muilla pelloilla on nyt pitkä tauko ruiskutuksissa. Syksymmällä puinnin jälkeen aletaan jälleen torjua juolavehnää glyfosaattiruiskutuksilla.

Ihmiselle haitallisia?

Oikein käytettynä aineista ei ole vaaraa ihmisille, uskoo Aulis Ansalehto. Viljelijällä on oltava perussuojaimet ja varoaikoja on noudatettava.

- Vuosikymmeniä sitten oli tömäkämpiä aineita, jotka olivat oikeasti vaarallisia. Vanhemmista aineista käytössä on vielä esimerkiksi MCPA, jonka käytössä on tarkat varoajat siitä minkä sisällä kasvuston ravinnoksi tai rehuksi korjaaminen ei ole sallittua.

Lähiössä myrkyttäminen

Kaupungissa omakotialueella kannattaa Aulis Ansalehdon mielestä pidättäytyä kokonaan torjunta-aineiden käyttämisestä ihan viimeiseen asti. Hyvin harvoin tulee niin pakottava tarve, että niitä kannattaisi käyttää.

- Siinä kytee aineksia niin meheviin naapuririitoihin, että se rassaa kaikkien voimia aika lailla.

Lähteet: YLE Lahti