Marjanostobisneksessä epäillään hintayhteistyötä

Kainuulainen monialayrittäjä Antti Kela epäilee marjanostajien manipuloivan metsämarjojen ostohintoja. Kelan epäilykset perustuvat siihen, että suurten marjanostajien sisäänottohinnat ovat hyvin lähellä toisiaan.

marjat
Kuvassa puolukkalaatikoita pakattuna rekan perävaunuun ja edessä seisoo nuori mies.
Rekan perä täyttyi puolukoista nopeasti Keski-Pohjanmaan 4H-piirin marja-asemalla Kokkolassa.YLE / Iina Kluukeri

Antti Kelan mukaan isot marjanostajat ovat pystyneet löytämään saman hintatason. Marjan ostohinta ei ole kehittynyt muun hintatason kanssa samaa tahtia, sanoo Kela.

- Tässä on ehkä sama kuin bensiinikauppiailla kaupungissa, jos ei ole kartelli niin kuitenkin hintoja seurataan. Koko Pohjoismaat ovat 3-4 marjanostajan varassa, ne tulevat määräämään ostohinnan.

- Jos joku kauppias pistää 30-40 senttiä kovemman hinnan kuin muut, niin siinä kävisi niin, että isot toimijat täyttäisivät pienen kauppiaan varastot nopeasti, Kela arvioi.

Marjanostajat kiistävät Kelan väitteet

Polaricalle marjoja välittävän Ber-ex Oy:n toimitusjohtaja Kari Jansa pitää väitteitä kiusantekona.

- Ei, Antti puhuu nyt ihan höpöjä. Kartellihan on kielletty kautta aikain, ei siinä ole semmoista. Kyllä hinnat muokkautuvat maailmanmarkkinahintojen mukaan ja sieltä rajat tulevat esiin, että mitä marjasta voi maksaa.

Samaa mieltä Jansan kanssa on Korvatunturin Marjan ja Bothnia Berriesin toimitusjohtaja Tommy Gustafsson. Hän myös toivottaa kilpailijat tervetulleeksi.

- Väittäisin, että jos markkinatalous jossakin toimii, niin se toimii ainakin tällä alalla. Kyllä se on kysynnän ja tarjonnan laki tässäkin niin kuin kaikissa muussakin. Olihan se lakankin suhteen viime vuonna jatkuvasti eri hintaa ympäri Suomea, täällä pohjoisessa ainakin. Sehän oli kaikkea seitsemän ja yhdentoista euron välillä. Siis tottahan kaikki saavat tulla ostamaan marjoja sillä hintaa kuin he katsovat mitä he ovat valmiita siitä maksamaan.

Viime vuonna mustikkaa, puolukkaa ja lakkaa poimittiin Suomessa lähes 9 miljoonaa kiloa. Kaikkiaan luonnonmarjoista tuli poimintatuloa lähes 14 miljoonaa euroa. Suurimmat ostajat viime vuonna olivat nyt jo yhdistyneet Lapin Liha ja Polarica, Riitan Herkusta eriytetty Bothnia Berries sekä Kiantama.

Kilpailu toimii Suomessa, sanoo Moisio

Laajasti marja-asioiden kanssa tekemisissä oleva, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio ei usko kartelliin.

- Sen verran kiivaasti marjanostajat ja marjayritykset taistelevat marja-alueista. Yrityksiä on paljon, ja myös teollisuus kilpailuttaa ankarasti marjanmyyjiä, sanoo Moisio.

Sen sijaan Ruotsin tilanne on epäselvempi. Suomessa esimerkiksi ulkomaisia poimijoita saa tuoda maahan mikä tahansa marjayritys, kun taas Ruotsissa ulkomaisten poimijoiden maahantuonti on keskitetty muutamalle suurelle marjayritykselle.

- Epäilyjä on esitetty, että markkinatalous ei parhaalla tavalla toimi siellä, sanoo Moisio.

Ulkomaiset poimijat keräävät kauppaan tulevista luonnonmarjoista valtaosan.

Suomi on varsin pieni tekijä esimerkiksi mustikan maailmanmarkkinoilla, sanoo Moisio.

- Luonnonmustikkaa tuottaa eniten Ukraina, sitten Valko-Venäjä, kolmantena Ruotsi. Suomi tuottaa puolet vähemmän kuin Ruotsi. Raaka kilpailija on USA ja Kanada pensasmustikallaan. Sitä tuotetaan 300 miljoonaa kiloa vuodessa ja edelleen, valitettavasti, sotketaan luonnonmustikkaan.

Lähteet: YLE Kainuu