Paljas pinta pääsi viimein neuvostosensuurista

Virossa on saanut ensi-iltansa 40 vuotta sitten valmistunut elokuva, jonka neuvostosensuuri määräsi aikoinaan hävitettäväksi. Lindpriid eli Lainsuojaton -elokuvan ohjaaja Vladimir-Georg Karassev-Orgussaar palasi kotimaahansa 35 vuoden maanpaon jälkeen katsomaan sensuuripäätöksestä huolimatta ehjänä säilynyttä elokuvaansa.

elokuvat
Vladimir-Georg Karassev-Orgussaar osallistui Tartossa
Lainsuojaton -elokuvansa juhlaesitykseen.
35 vuotta sitten Neuvosto-Virosta Ranskaan loikannut ohjaaja Vladimir-Georg Karassev-Orgussaar osallistui Tartossa Lainsuojaton -elokuvansa juhlaesitykseen.Risto Vuorinen

Viron elokuvahistorian helmeksi arvioitu Lainsuojaton perustuu Jaan Anveldin samannimiseen romaaniin. Sen tapahtumat ajoittuvat 1918 itsenäistyneen Viron alkuvuosiin, jolloin maan alle painuneet kommunistit punoivat juoniaan vallan vaihtamiseksi maassa.

Vladimir-Georg Karassev-Orgussaaren elokuvassa esiintyvät kaikki aikansa merkittävimmät näyttelijät kuten Mikk Mikiver, Ada Lundver, Ene Rämmeld, Aarne Üksküla ja Ago-Endrik Kerge. Näyttelijäkaartiin kuului myös Veljo Tormis, joka lisäksi sävelsi elokuvan musiikiin. Tormisesta kehittyi myöhemmin itämerensuomalaisten, perinteeseen tukeutuvien kuoroteosten mestarillinen säveltäjä.

Liikaa paljasta pintaa

Lähes nelituntista Lainsuojaton -elokuvaa ei ilmeisesti sensuroitu niinkään poliittisin kuin sosiaalis-siveellisin perustein. Elokuvassa esiintyy muun muassa prostituoitu.

- Lisäksi siinä näkyy melkoisesti paljasta pintaa, esimerkiksi Ada Lundverin paljas rinta. Se kai oli liikaa tuon ajan Neuvostoliitossa, arvioi ohjaajan puoliso, näyttelijä Ene Rämmeld.

Elokuvassa on aistittavissa myös rivien väliin sijoitettua kritiikkiä neuvosto-kommunistien toimintaa kohtaan. Vaikka Neuvostoliiton pysähtyneisyyden ajan sensuuri oli määrännyt koko elokuvan tuhottavaksi, ei määräystä jostain syystä pantu toimeen. Elokuvan kopio on säilynyt 40 vuotta hyvälaatuisena.

Lisää oli suunnitteilla

Ennen ensimmäisen pitkän näytelmäelokuvansa ohjaamista Vladimir-Georg Karassev-Orgussaar oli niittänyt mainetta dokumenttielokuvillaan sekä terävillä elokuva-arvosteluillaan. Lainsuojattomasta muodostui tekijöiden mielestä suurenmoinen teos, joka näytti kokeellisella muodollaan suuntaa uudelle neuvosto-virolaiselle elokuvataiteelle.

Ryhmällä oli suunnitelmissa jo seuraavan filmin tekeminen, kun tieto Lainsuojattoman sensuroinnista ja sen tuhoamiskäskystä tuli. Pian 80 vuotta täyttävä ohjaaja tiesi tuolloin, ettei hänelle enää annettaisi mahdollisuutta elokuvien tekemiseen.

- Kun kuulin sensuurin iskusta, tiesin, ettei minulla olisi tuollaisessa yhteiskunnassa enää mitään osaa, Karassev-Orgussaar sanoo.

Hän pääsi matkustamaan Pariisiin 35 vuotta sitten, eikä enää palannut takaisin. Ranskassa hänelle myönnettiin poliittinen turvapaikka ja alkuperäinen nimi muuttui Vladimir Karassevista Vladimir-Georg Karassev-Orgussaareksi. Ohjaaja vieraili ensimmäistä kertaa entisessä kotimaassaan Lainsuojaton -elokuvan 40-vuotisjuhlaesityksessä.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Risto Vuorinen, Tartto