Sateella erotaan kirkosta

Sateiset päivät näkyvät eroakirkosta.fi -sivuston tilastoissa pieninä piikkeinä. Sivuston toinen perustaja ja Vapaa-ajattelijain liiton uusi puheenjohtaja Petri Karisma arvelee, että kirkosta eroaminen on käynyt monen mielessä, ja huonolla säällä ihmisillä on aikaa hoitaa pitkään suunnitteilla ollut asia pois päiväjärjestyksestä.

Kotimaa
Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Petri Karisma
YLE / Kai Kostamo

Vapaa-ajattelijain sivuston kautta kirkosta on eronnut jo lähes 280 000 jäsentä. Petri Karisma ei enää seuraa lukuja päivittäin, mutta kiihkeimpinä aikoina mies myöntää istuvansa koneen äärellä.

- Esimerkiksi Ajankohtaisen Kakkosen kohutun homoillan jälkeen vietin 2-3 viikkoa koneella. Lukuja ei silloin meinannut uskoa todeksi. Huippupäivänä eroja oli yli 6 000, ja yhteensä suurimman kohun aikana yli 30 000. Sivuston kautta klikattiin melkein vuoden erot muutamassa viikossa, Karisma muistelee.

Vaikka kohun saattelemat lukemat veivät kirkon väkimäärää juuri vapaa-ajattelijoiden toivomaan suuntaan, ei toimistolta kuulunut riemunkiljaisuja.

- Emme me mitenkään erityisesti riemuitse jokaisesta eronneesta. Päinvastoin: on aika hassua, että kirkosta ylipäätään joudutaan eroamaan. Moni liitetään kirkon jäseneksi muutaman viikon ikäisenä, eikä siinä kohtaa kysytä lapsen omaa mielipidettä. Meidän sivustomme tarkoituksena on ainoastaan saada aikaan keskustelua tästä Euroopan mittapuulla aika poikkeuksellisesta järjestelmästä.

Uskonto ei kuulu lainsäädäntöön

Karisma ei haaveile uskonnottomasta maailmasta.

- Moni ihminen tarvitsee elämäänsä jonkinlaisen ohjenuoran. Jos joku löytää sellaisen juuri uskonnosta, niin ei se minua haittaa. Ongelma on uskontoperusteinen lainsäädäntö. Raamattuun nojaaminen on väärä peruste kun luodaan yhteiskuntaan kaikille yhteisiä sääntöjä, Petri Karisma tiivistää.

Monen säädöksen ja käytännön takaa löytyy pyhä kirja. Karismalla ei kuitenkaan ole Raamatun edessä voimaton olo.

- Siinä on työsarkaa, otan sen siltä kannalta. Ei uskontopohjaisen lainsäädännön muuttaminen ole mahdotonta. Olihan Suomessa esimerkiksi vielä 100 vuotta sitten voimassa laki, jonka mukaan nainen oli avioliitossa holhouksen alainen. Maailma on parantunut noista ajoista, mutta edelleen on tehtävä töitä järkiperustaisen lainsäädännön puolesta, sanoo mies, joka uskoo esimerkiksi tasa-arvoisen avioliittolain menevän läpi viimeistään ensi vaalikaudella.

Rippileiri ei houkuttele arvoillaan

Yhdeksän kymmenestä suomalaisnuoresta käy yhä rippileirin. Luku on prosentuaalisesti suurempi kuin kirkkoon kuuluvien määrä. Petri Karisma ei näe uskonnon merkitystä kovin suurena leirille menosta päätettäessä.

- Kyllä sinne mennään usein ihan muista syistä. Ripari on nuorille ennen kaikkea yhteinen kokemus. Jos rippikoulu olisi muodoltaan jotakin muuta kuin leiri, niin sen suosio romahtaisi nopeasti. Esimerkiksi Ruotsissa vain 30 prosenttia käy rippikoulun, koska siellä koulu on eri muodossa ja vaatii paljon enemmän.

Lapsiin ja nuoriin liittyen Petri Karisma nostaa yhdeksi isoksi ongelmaksi elämänkatsomustiedon opetuksen puutteellisen järjestämisen monissa kunnissa.

- Vaikka nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että kirkkoon kuulumattomat lapset pitäisi ohjata suoraan elämänkatsomustiedon opiskelijoiksi, niin kunnilla on ilmeisen sisäsyntyinen tarve pitää kaikki oppilaat samassa opetuksessa. Kantelemme tästäkin asiasta aika ajoin.

Karisman päivät kuluvat epäkohtia etsiessä ja kannellessa, mutta siitä huolimatta hänellä on hyvä keskusteluyhteys "vastapuoleen".

- Ei minua ole koskaan haukuttu uskonnonvastaiseksi, enkä koe sellainen olevanikaan. Ei minua kiinnosta keskustella teologisista kysymyksistä ja väitellä jumalien olemassaolosta. Minua kiinnostavat yhteiskunnalliset ja juridiset seikat. Toisten maailmankatsomusta ja arvoja pitää aina kunnioittaa. Asiat taistelevat, eivät ihmiset.

Lähteet: YLE Tampere / Anna Sirén