Suomen luomututkimus jälkijunassa

Luomututkimus Suomessa raahaa jäljessä Euroopan luomumaista. Vielä vuonna 2004 luomutukimusta rahoitettiin Suomessa yli neljällä miljoonalla eurolla, mutta nyt rahoitus on kutistunut alle kymmenesosaan entisestä. Samaan aikaan hallitusohjelma lupaa nostaa luomun uuteen kukoistukseensa. Myös Jorma Ollilan maabrändivaltuuskunnan mukaan vähintään puolet tuotannosta pitää olla luomua vuoteen 2030 mennessä.

talous
Kaksi naista nostaa perunaa perinteisin menetelmin.
YLE

Hallitusohjelmassa Suomen maatalouspolitiikan tavoite on luomun kääntäminen vahvaan nousuun. Samaan aikaan luomun tutkimukseen panostetaan minimaalisesti.

- Suomessa on käytetty viime vuonna luomuviljelyn tutkimukseen 200 000 euroa, mikä on alle yksi prosentti maatalouden tutkimuspanoksesta, kertoo karjalohjalainen luomututkija ja -viljelijä Jukka Kivelä.

Muutamia pieniä hankkeita

Kyse on muutamista pienistä hankkeista, julkisen vallan rahoittamaa erillistä luomututkimusta ei ole. Kun julkinen valta ei panosta lainkaan luomututkimukseen, myöskään luomuneuvonta ei saa uusinta tietoa. Lisäksi viljelijät joutuvat maksamaan luomuneuvonnasta - tosin apua pyydetään useimmiten byrokratiaviidakosta selviämiseen.

- Sieltä saa kyllä maksullista apua. Moni käyttää sitä, kun ei jaksa itse tehdä. Siihen täytyy niin kovasti perehtyä, joka vuosi on uudet määräykset ja uudet vaatimukset, luomuviljelijä Kirsi Ali-Alha kuvailee tilannetta.

Vaikka byrokratia vähentää luomuviljelyhalukkuutta, hallitusohjelma lupaa turvata ympäristöystävällisen maatalouden.

- Hallitus on linjannut että verotuksessa otetaan enemmän huomioon ympäristönäkökohtia ja Luomuliitto esittääkin että tämän toteuttamiseksi luomutuotteiden arvonlisäveron alentaminen otettaisiin uudestaan polittiseen keskusteluun, sanoo Luomuliiton varapuheenjohtaja Jukka Lassila.

Vaatimuksia alv:n laskusta

Vielä keväällä lähes kaikki puolueet ja maatalousministeri vaativat luomun arvonlisäveroprosentin laskemista, jopa poistamista kokonaan.

Hallitusohjelma lupaa myös muuttaa maatalouden ympäristötuet vastikkeellisemmiksi. Nykyisin lähes kaikki viljelijät, myös tavanomaiset, saavat ympäristötukea. MTK haluaa viljelijöille korvaukset mahdollisista ympäristövastikkeista. Luomuliitto kannattaa vastikkeellisuutta.

- Vaadimme, että ympäristötukea kohdennetaan enemmän luomutuotantoa suosivaksi ja esitämme, että maatalouden ympäristötukeen tuleen luomun osalta 20 miljoonan lisärahoitus, Luomuliiton Lassila tähdentää.

Lähteet: YLE Uutiset