1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Melkein kaikki vammaiset nuoret käyvät rippikoulun

Suomessa suurin osa kehitysvammaisista nuorista käy rippikoulun. Vaikeasti kehitysvammaisille nuorille järjestetään omaa pienryhmäopetusta, kun taas lievästi kehitysvammaiset voivat osallistua yhdessä tavallisten nuorten kanssa niin sanottuun integroituun rippikouluun. Rippikoulu on usein kehitysvammaisen elämän suurin juhla.

Kotimaan uutiset
Ahmed Öztürk.
Ahmed Öztürk kävi rippikoulun kaksi vuotta sitten.Anna Saraste / Yle

Suomessa tulee rippikouluikään vuosittain satoja lievästi tai vaikeasti kehitysvammaisia nuoria. Kirkon rippikoulusuunnitelmassa korostetaan, että kaikilla nuorilla tulee olla mahdollisuus rippikouluun.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Tarja Rae sanoo, ettei kehitysvamma estä rippikoulun käymistä.

- Rippikoulun perusasiat voi opettaa vaikka kolmevuotiaalle. Jos puhutaan välittämisestä, anteeksiantamisesta, rakastamisesta ja rukouksesta, niin ei niiden opettamiseen tarvita edes sanoja, hän kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa enemmän leikkimistä, laulamista ja askartelemista ja vähemmän tekstien käyttöä. Lisäksi jokaisella nuorella on oma avustajansa.

Kuten tavallisellekin nuorelle, rippikoulu tarkoittaa kehitysvammaiselle siirtymää kohti nuoruutta ja aikuisuutta. Kirkkohallituksen vammaistyön työalasihteerin Tiina Peipon mukaan rippijuhla on monella tapaa tärkeä.

- Se on juhla, jossa perhe ja ystävät kokoontuvat juhlistamaan nuorta. Nämä nuoret eivät välttämättä vietä ylioppilasjuhlia tai omia häitään, joten kyseessä voi olla elämän suurin juhla, ainakin vaikeasti kehitysvammaisille nuorille.

Nuorten erilaisuus voi korostua

Lievästi vammaiset nuoret käyvät yleensä niin kutsutun integroidun leirin, jolla vammaiset ja vammattomat nuoret käyvät samaa rippikoulua. Tarja Rae uskoo, että osaavat ohjaajat voivat toteuttaa leirin ongelmitta. Mahdollisia ongelmatilanteita voi kuitenkin helposti syntyä kehitysvammaisten nuorten verratessa itseään muihin.

- Kehitysvammainen nuori tajuaa olevansa erilainen kuin muut ja näkee, että siellä on ryhmä joka elää normaalien nuorten elämää. Kehityvammainen nuori huomaa, että heidän nukkumaanmenoaikanaan toiset jäävät vielä leikkimään. Voisin kuvitella, ettei se tunnu mukavalta.

Espoolainen Ahmed Öztürk kävi oman riparinsa kaksi vuotta sitten. Leiristä on jäänyt paljon mieleen.

- Urheilu ja iltaleikit, ja siellä syötiin makkaraa. Me lauloimme siellä jumalalauluja ja rukoiltiin. Minusta tuntui kivalta olla siellä.

Lähteet: YLE Uutiset / Anna Saraste

Lue seuraavaksi