1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Teuvo Hakkarainen

Laatikainen: Älyllinen keskustelu kuuluu Jyväskylän Kesään

Professori Erkki Laatikainen toivoisi Jyväskylän Kesän haastavan Porissa järjestettävän Suomi Areenan yhteiskunnallisen keskustelun näyttämönä. Jyväskylä voisi tarjota raikkaampaa otetta pönöttaviin poliitikkopuheisiin. Kolumnissaan Laatikainen hämmästelee myösTeuvo Hakkaraisen järjettömäksi paisunutta mediajulkisuutta.

Teuvo Hakkarainen
YLE Keski-Suomi

Timo Mäkisen, Seppo Nummen ja Päivö Oksalan vuonna 1956 alkuunsaattama Jyväskylän Musiikkipäivät kohosi ripeästi yhteiskunnallisen keskustelun päänäyttämöksi, jolla esiintyivät kansalliset ja kansainväliset vaikuttajat. Festivaali oli tovin ainoa lajissaan Pohjoismaissa, mikä siivitti menestystä.

Jyväskylän Kesäksi muuttunut kaupunkifestivaali on muokannut Jyväskylästä kuvaa Suomen Ateenana, älyllisen pohdiskelun kehtona.

Festivaalin painopisteet ovat vaihdelleet. Puheohjelmat ovat siirtyneet taustalle. Maan eri puolille on syntynyt uusia tapahtumia. Mediaympäristö on rajusti muokkaantunut. Yhdelläkään festivaalilla ei ole enää yksinoikeutta. Media tutkaa tuoreita kohteita, mikä annostelee julkisuuden määrää.

Jyväskylän Kesän vastuunkantajat ansaitsevat aidon kiitoksen sinnikkyydestään ja luovuudestaan. Monipiirteisen festivaalin ylläpito on vaativa työ. Saannoksia on helppo pilkata katsomosta.

MTV3:n Suomi Areenalle syntyy hulppea julkisuus itsestään. Kun valtakunnallinen televisioyhtiö laittaa koneistonsa hyrräämään, Poriin vaeltaa väkeä. Yhdenmukaisuudestaan tunnettu media toistaa kuorona tekstejä, vaikka niistä puuttuisi aito uutisarvo. Heinäkuinen hiljaisuus hellii Poria.

Suomi Areena tihkuu arvovaltaa ja pönöttämistä. Siellä julistavat sanaa poliitikot ja yritysjohtajat. Tosin puoluejohtajien huippu on hieman välttänyt Poria, kun levätäkin joskus sietäisi.

Television tuotantoaikaa Pori on saanut kosolti, niin ikään uutispalstametrejä, mutta kuinka paljon sieltä on syntynyt kimmokkeita kolumneihin ja pääkirjoituksiin? Eipä juuri. Esiintyjät ovat toistaneet viime vuosien kannanottojaan. Ne häkellyttävässä määrin osoittavat erkaantumista ihmisten arjesta.

Jyväskylän ei toinna kadehtia Poria. Jazzaava Pori ei ole vaihtoehto Kesän mahdollisille räiskyville keskusteluille. Pori ei suinkaan estä Kesän puheosuuksia, jos ne halutaan puhaltaa kukoistukseen.

Aatelismainen Suomi Areena yllyttää älyllisiin muihin toteutuksiin esimerkiksi Jyväskylän Kesässä. Kiintoisimmat osiot syntyvät tieteiden ja taiteiden virkeillä aivoilla paremmin kuin yläluokkaisen elon turruttamilla aatoksilla.

Arvo salo, upean Lapualaisoopperan isä

Kulttuuripersoonan Arvo Salon kuolema 79-vuotiaana kotiseudullaan Merikarvialla saa monet muistelemaan kuohuvaa 1960-lukua. Nuoret lahjakkaat taiteilijat haastoivat tuotannollaan vanhat rakenteet ja arvot sekä raivasivat tilaa yhä ehommalle Suomelle.

Musiikkinäytelmä Lapualaisooppera sai kantaesityksensä vuonna 1966. Se on Arvo Salon kirjoittama, Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Kalle Holmbergin ohjaama. Tuoreeltaan se vihastutti oikeistolaiset konservatiivit ja ihastutti liberaalit, mutta teoksen taiteelliset ansiot olivat kiistattomat.

Ympyrä sulkeutui, kun musiikkinäytelmä esitettiin elokuussa 2001 Lapualla. Suuri sali oli tupaten täynnä. Jos katsoja oli pukeutunut rennosti kuin Savonlinnan oopperajuhlille, hän koki hetken ahdistuksen, sillä valtavirta asteli tummapukuisena.

Jälkipidot nautittiin Kekkosen ajan poliitikon Kustaa Tiitun jälkikasvun maatilayrityksessä. Tunnelma piirtyi sieluun. ”Chydeniukset tulevat, samoin Salot ja muut Lapualaisoopperan luojat ja toteuttajat”, tiitulaisen väen edustaja ihastuneena suhahti.

Lapualaisooppera oli palannut pitkältä matkalta henkiseen kotiinsa, jossa sitä alkuun vierastettiin. Sittemmin ymmärrettiin historiaa ja sen viisasta sanomaa.

Suhteeton huomio Teuvo Hakkaraiselle

Perussuomalaisten viitasaarelainen kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ähkii suhteettomassa julkisuudessa. Hänen nimellään, kuvallaan ja lausumillaan myydään irtonumeroita. Ylenkatsova media pyrkii leipomaan Hakkaraisen naurettavaksi ja eduskuntaan kelvottomaksi.

Kansalaiset ovat neljän vuoden valintansa tehneet huhtikuussa. Kansanvallan tulos on aina oikea.

Kiihkeän median kannattaisi vetää henkeä. Miksi Hakkaraisella metelöidään? Ainakin tähänastinen julkisuus lienee suurimmaksi osaksi kasvattanut hänen kannatustaan.

Tuorein jymyuutinen on Hakkaraisen sunnuntainen mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa.

”Avioliitto on naisen ja miehen välinen instituutio, Aatami ja Eeva, ei Aatami ja Eero”, hän lausahti. Sanoma vastaa ihmisten enemmistön tuntoja. Kuinka se muuttuu kummalliseksi kohinaksi, kun Hakkarainen näin sanoo? Jos vaalit pidettäisiin nyt, Hakkarainen lapioisi vyörymäisen saaliin.

Lähteet: Professori Erkki Laatikainen

Lue seuraavaksi