Maallikoiden tekemät julkkispatsaat puhuttavat taiteilijoita

Suomeen on noussut viime vuosina useita julkkisten patsaita ja muistomerkkejä. Kuvanveistäjien mielestä veistosten teko kannattaisi jättää ammattilaisille.

Kotimaa
Andy McCoyn puinen patsas Pelkosenniemellä.
Urheilijoille ja muusikoille on viime vuosina pystytetty useita muistomerkkejä. Kuvanveistäjien mielestä veistosten teko kannattaisi jättää ammattilaisille.

Tuorein Suomeen noussut muistomerkki on Suonenjoella, jossa paljastettiin heinäkuussa kunnianosoitus iskelmäsuosikki Kari Tapiolle. Suonenjoki on joulukuussa kuolleen muusikon synnyinpaikka.

Muistomerkin teki kiviyritys Kaavin Kiven toimitusjohtaja, ja puuhamiehenä oli itse Suonenjoen kaupunginjohtaja.

- Tämä on suonenjokilaisittain ja pohjoissavolaisittain täysin omaa työtä, sanoo kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen.

Kuvanveistäjiä närästää, että julkisuuden henkilöitä kuvaavien veistosten teko menee usein sivu suun alan ammattilaisilta.

Esimerkiksi suomirockin suurmies Juice Leskinen sai vielä 1990-luvulla Juankoskelle patsaan, jonka tekijä on nykyisin kuvanveiston professori.

Pelkkä sade pilannut veistoksia?

- Tietysti me toivoisimme, että ammattilaiset tekisivät nämäkin veistokset, sanoo Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja Maija Helasvuo.

- Olen kuullut esimerkiksi maallikkojen tekemistä veistoksista, joista pronssiset kirjaimet tippuivat ensimmäisen sateen jälkeen pois.

Helasvuo korostaa, ettei kuitenkaan arvioi Kari Tapiolle pystytettyä kunnianosoitusta. Hänen mukaansa kyse on enemmän muistomerkistä kuin taideteoksesta.

- Muistomerkkikin on tunteellisesti tärkeä, en halua väheksyä sitä, hän sanoo.

Litmasen patsaalla "iso pää"

Kovin patsaskiista on viime vuosina noussut Lahteen pystytetystä jalkapalloilija Jari Litmasen patsaasta. Sitä on yritetty jopa polttaa sen jälkeen kun Litmanen vaihtoi keväällä pois lahtelaisseurasta.

Kuvanveistäjäliitto tyrmäsi jo Litmasen patsaan luonnoksen ja vaati tekijäksi ammattilaista. Viime lokakuussa paljastetun patsaan on tehnyt lahtelainen kuvanveistäjä Reijo Huttu.

- Siinä oli selviä anatomisia virheitä, pää oli esimerkiksi liian iso, tosin se vähän pieneni, kun annettiin hyvät ohjeet. Sitten esimerkiksi se, miten olisi edes mahdollista potkia palloa sillä tavalla kuin Litmanen askelsi, luettelee Helasvuo.

Helasvuo heittää, että lääkäritkin älähtäisivät, jos joku muu ryhtyisi tekemään leikkauksia. Hänen mukaansa Suomessa saataisiin suuremmalla varmuudella esteettisesti ja sisällöllisesti hyviä veistoksia, jos vastuu annettaisiin ammattilaisille.

- Myös mittakaava on erittäin tärkeä, ja se miten työ sijoittuu ympäristöön. Mitä ammattimaisempi siinä on, sitä suuremmalla varmuudella toteutus onnistuu.

Andy McCoyn patsas jakaa mielipiteet

Jari Litmasen patsaan puuhamiehet panevat arvostelun lähinnä makuasioiden piikkiin.

- Kaikki ihmiset eivät voi olla samaa mieltä lopputuloksesta. Ehkä eniten minua harmitti se, että ryhdyttiin arvostelemaan keskeneräistä työtä, sanoo varapuheenjohtaja Jari Karppinen FC Reippaasta.

Mielipiteitä jakaa myös Lapissa Pelkosenniemellä oleva Andy McCoyn patsas, jonka veisti rock-muusikon setä.

- En mielellään rupea estetiikkapoliisiksi. Olihan se sellaisella rock'n'roll -asenteella tehty, kuittaa Helasvuo.

Arsin rinki paikallisten ylpeydenaihe

Näkyvän kunnianosoituksen on saanut myös kuulantyöntäjä ja olympiavoittaja Arsi Harju, jolle on omistettu kotikonnuilla Keski-Pohjanmaalla oma liikenneympyrä.

Sen keskellä on Harjun nimeä kantava kuularinki, jossa makaa läpimitaltaan lähes parimetrinen kuula.

Paikallisille jyhkeä kuularinki on ylpeydenaihe.

- Kaikki tietävät, että ahaa, nyt me tulimme Perhoon, ja tämä on se Arsin rinki, hehkuttaa perholainen Mariitta Peritalo.

- Mehän olemme siitä tosi ylpeitä ja pidämme siitä hyvää huolta. Yhden kerran siihen on vähän ajettu ja se siirtyi pikkaisen paikaltaan. Heti se korjattiin, Peritalo jatkaa.

Lähteet: YLE Uutiset