Ärhäkät tuholaiset väijyvät viljoja

Rikkakasvit ja tuholaiset ovat intoutuneet lämpimän kosteasta kesästä. Viljojen kasvitaudit ovat riehaantuneet pelloilla, ellei kasvinsuojelu ole ollut kunnossa. Tänä kesänä erityisesti lajikkeiden taudinkestävyys ja kasvinsuojelumenetelmien erot ovat tulleet voimakkaasti esiin.

Kotimaa
Ohrapelto.
YLE / Mikko Nurmi

Kuluvan kesän sääolot ovat olleet poikkeuksellisen hyvät sekä viljakasvustoille että rikkakasveille. Kuivan ja sateen tasainen vaihtelu on tarjonnut optimiolosuhteet myös viljojen kasvitaudeille, joiden määrä on ollut tänä kesänä paikoittain erittäin runsas, kertoo vanhempi tutkija Marja Jalli MTT:stä.

Onnistunut kasvitautien torjunta perustuu ennakointiin. Kasvinsuojelun perusta on monipuolinen viljelykierto, terve kylvösiemen ja taudinkestävät lajikkeet.

Hämeenlinnalainen viljelijä Pertti Toivio toivoo kasvukauden loppuun "hyvää kesää" eli sopivasti lämmintä ja kuivuutta. Toivion pelloilla on ehtinyt sataa yli 100 mm, mutta paikallisesti on jopa 200 mm sadetuloksia viljapelloilla.

- Viljelykierto on mielestäni paras tapa estää tuholaisia. Itse kierrätän kauraa, rapsia ja vehnää. Nyt on vehnän vuoro ja toistaiseksi toimii ihan hyvin, Toivio sanoo.

- Kevyt muokkaus ja suorakylvö myös lisäävät kasvitauteja, toteaa viljelijä.

MTT:n koordinoimassa PesticideLife-hankkeessa (Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa) tutkitaan integroidun kasvinsuojelun soveltamista suomalaisilla viljatiloilla.

Kemiallisen torjuntatarpeen arviointia varten on kotimaisessa yhteistyössä kehitetty kasvitautien ennustemalli, joka toimii viljelijän tukena kasvitautiriskin arvioinnissa.

- Kun käytetään ennakoivia torjuntamenetelmiä ja kemiallinen torjunta tehdään vain tarpeen mukaan, säästetään samalla ympäristöä. Tarpeenmukainen kemiallinen torjunta ehkäisee myös kasvinsuojeluaineita kestävien kasvintuhoojien kehittymistä, Marja Jalli huomauttaa.

Juolavehnälle kyytiä

Viime aikoina paljon keskustelua herättänyt glyfosaatti on Suomessa eniten käytetty kasvinsuojeluaine. Sitä käytetään juolavehnän ja muiden rikkakasvien torjuntaan. Juolavehnän on kuitenkin todettu vähentyneen lohkoilla, joita on suorakylvetty pitkään.

- Juolavehnän juurakko leviää suorakylvössä heikosti. Glyfosaatin runsaalle käytölle ei silloin ole perusteita. Lisäksi useille muille rikkakasveille on olemassa glyfosaattia valikoivampia torjunta-aineita, toteaa MTT:n tutkija Heikki Jalli.

Jokioisissa toimivan Borealin jalostusjohtaja Eero Nissilä sanoo, että kannattavan kasvintuotannon edellytys on satotasojen nostaminen. Parempi laon- ja taudinkestävyys tuo viljelijälle lisätuottoa ja kustannussäästöjä.

Peltoon annetut ravinteet poistuvat samalla tehokkaasti suuren sadon mukana. Kemiallisen torjunnan tarve vähenee, kun käytetään lujakortisia ja taudinkestäviä lajikkeita.

Lähteet: YLE Häme