1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Elintarvikkeet pilaantuvat helposti mätäkuussa

Vanha kansanperinne mätäkuu on aluillaan. Kesän kuumin aika juontaa alkunsa jo tuhansien vuosien takaa muinaisesta Mesopotamiasta. Nykyään mätäkuuta ei merkitä enää kalenteriin, mutta erityisesti sen vaikutuksista elintarvikkeisiin varoitellaan yhä.

Kotimaan uutiset
Kaloja jäiden seassa laatikossa.
Kaisu Lötjönen / Yle

Mätäkuun aika merkittiin kalentereihin satojen vuosien ajan. Perinteisesti mätäkuu alkoi 23.7. ja päättyi 23.8. Kesän kuumin aika löytyi kalentereista vielä vuonna 1995. Mätäkuusta puhutaan yhä kuitenkin erityisesti elintarvikehygienian osalta. Heinä-elokuun vaihteessa ilmasto on lämpimimmillään ja suhteellinen kosteus korkealla. Tämä aiheuttaa sen, että mikrobit kuten hiivat, homeet ja bakteerit lisääntyvät elintarvikkeissa.

- Mikrobit viihtyvät hyvin lämmössä ja kosteudessa, joten kyllä elintarvikkeiden pilaantumisen riski kasvaa huomattavasti heinä-elokuun aikoihin, kun olosuhteet ovat erittäin otolliset, kertoo Kuopion elintarviketarkastaja Inka Heikkinen.

Heikkisen mukaan kuluttajan kannattaisi heti kaupassa kiinnittää huomiota pakkausmerkintöihin ja ostaa erityisesti herkästi pilaantuvat tuotteet mahdollisimman läheltä.

- Sitä jauhelihaa ei kannata mennä ostamaan kauimmaiseen kauppaan, vaan ostaa se heti mökin läheisestä pienestä kaupasta. Elintarvikkeiden säilymisen kannalta tärkeää on kylmäketjun katkeamattomuus matkalla, eli kylmälaukku ja kylmäkalle aina kauppaan mukaan.

Yritykset tiukoilla hellekausina

Myös päiväyksen kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä elintarvikevalmistaja takaa tuotteen laadun viimeiseen käyttöpäivään asti, sen jälkeen ruuan käyttö on kuluttajan vastuulla.

- Kaikista haasteellisinta mätäkuun aika ja hellejaksot ovat kaupoille ja yrityksille. Viime kesä ja tämä kesä ovat osoittaneet, että kylmälaitteet pyörivät jatkuvasti äärimmillään ja sähkökatkoja tulee ukkosten takia jatkuvasti, sanoo elintarviketarkastaja Inka Heikkinen.

Yrityksissä on kuitenkin yhä paremmin varauduttu kuumiin jaksoihin. Yritykset tekevät omavalvontasuunnitelmia, joissa on mietitty valmiiksi, miten toimitaan kylmälaitteen mennessä pois päältä. Lihoja on viime aikoina jouduttu paljon siirtämään toisiin paikkoihin tai ottamaan kokonaan pois myynnistä. Myös yhä useammat yritykset ovat hankkineet varageneraattoreita.

Ruokamyrkytysten riski kasvaa

Mätäkuun aika lisää herkästi myös ruokamyrkytyksen riskiä. Kuopion elintarviketarkastajat saavat kesäisin puolenkymmentä ilmoitusta ruokamyrkytyksistä, mutta Heikkisen mukaan tapaukset ovat vähentyneet.

- Tietenkään kaikki tapaukset eivät tule meidän tietoomme, mutta hyvin tapauksia osataan välttääkin. Erityisesti kesällä on kuitenkin muistettava, että huolehtii käsihygieniasta ja valmistushygieniasta. Raakoja ja kypsiä elintarvikkeita ei pidä käsitellä samoilla leikkuulaudoilla ja veitsillä. Esimerkiksi grillatessa raa'alle pihville on oltava eri veitsi kuin kypsälle. Ylipäätään ruuan kypsennys on tärkeintä.

Alttiimpia pilaantumiselle ovat raakaliha kuten jauheliha, maitotuotteet ja kala. Heikkinen muistuttaa, että kala tulisi suositusten mukaan säilyttää alle kolmen asteen lämpötilassa.

Mätäkuu aiheuttaa myös tulehduksia

Mätäkuu-nimen otti alunperin käyttöön Mikael Agricola. Mätäkuulla on peloteltu useita sukupolvia, ja suurin pelottelun syy on ollut sairaudet ja tulehdukset. Sen verran mätäkuun pelko on heijastunut Suomessa terveydenhuollonkin toimintaan, että rokottajille vuonna 1825 annetuissa ohjeissa isorokkorokotukset määrättiin suoritettavaksi toukokuun puolivälin ja syyskuun lopun välisenä aikana, mätäkuuta lukuunottamatta.

Nykyään terveydenhuoltoalalla ei osata sanoa, aiheuttaako nimenomaan mätäkuu suuremman riskin tulehduksille, vai esimerkiksi se, että tapaturmia ja haavoja syntyy enemmän kesäaikaan.

- Kesällä sattuu enemmän tapaturmia ja ihorikkoja, mutta on vaikea sanoa johtuuko se mätäkuusta vai vain helteestä. On tosin tutkittu, että mätäkuu vaikuttaa kyllä haavojen tulehtumiseen. Toisaalta kesällä tapahtuma-alttius on korkeampi joka tapauksessa, pohtii Kuopion yliopistollisen sairaalan infektiolääkäri Sari Hämäläinen.

Infektiolääkärin mukaan heinäkuussa haavat kannattaa hoitaa kuntoon nopeasti ja välttää menemistä järviveteen. Myös lävistysten ottaminen kannattaa siirtää talveen.

Lähteet: YLE Savo / Kaisu Lötjönen

Lue seuraavaksi