Merimetsojen pesätuhot jäävät selvittämättä

Viranomaiset ovat voimattomia selvitellessään tapauksia, jotka koskevat laittomia merimetsojen pesien tuhoamisia. Lounais-Suomessa on tuhottu muutaman vuoden aikana 18 merimetsoyhdyskuntaa. Yhtään tapausta ei ole selvitetty. Vahingonkorvauksina tuhojen kokonaissumma olisi viimeisiltä neljältä vuodelta noin 600 000 euroa.

Kotimaa
Kustavin Klupin saaren merimetsojen pesimäyhdyskunta tuhottiin jo toista kertaa.Sami Lyytinen

Tänä kesänä viranomaisten tietoon on tullut kolme tapausta, joissa merimetsojen pesiä on tuhottu laittomasti. Länsi-Turunmaan Stengrundetilla, Luvian Turvaskalliolla ja Kustavin Klupin saaressa on tänä kesänä tuhottu laittomasti noin 700 merimetson pesää.

- Vuonna 2009 Klupin saaressa tuhottiin 900 pesää. Nyt hävitettyjä pesiä oli 417, kertoo ylitarkastaja Olli Mattila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on jättänyt poliisille viime vuosina kaikkiaan 18 tutkintapyyntöä, jotka koskevat eri puolilla Lounais-Suomea tapahtuneita merimetson pesien laittomia hävittämisiä.

Tehotonta tutkintaa

ELY-keskus ja viranomaiset tekevät yhteistyötä estääkseen pesimäluodoilla tapahtuvat laittomuudet. Merivartiosto saa viranomaisilta tiedon kaikista Suomen rannikon merimetsojen pesimäluodoista. Merivartiosto seuraa pesimäsaarten tapahtumia muun partioinnin ohessa. Tämä ei kuitenkaan auta.

Vaikka Kustavin Susiluodon merivartioasema on Klupin saaren läheisyydessä, ei asiatonta liikkumista saarella havaittu siitä huolimatta, että sille on maihinnousukielto lintujen pesimäaikana.

- On harmillista, että näiden luonnonsuojelurikosten tutkiminen on niin hankalaa. Sinänsä on ymmärrettävää, että oikeastaan ainoa tapa, millä poliisi voisi saada pitävää näyttöä tällaisesta ympäristörikoksesta, olisi silminnäkijän ilmianto, kuvailee Mattila.

Kallis lasku

Mikäli merimetsojen laittomaan hävittämiseen syyllistynyt saadaan selville, on lasku melkoinen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on tuhottu vuodesta 2008 alkaen laittomasti ainakin 18 koloniaa. Ympäristöministeriö on antanut merimetsoyksilölle 235 euron arvon. Yksikkö kattaa yhden pesueen.

Mattila laskee pikaisesti, että pelkästään Lounais-Suomessa merimetsotuhojen kokonaissumma on viimeisiltä neljältä vuodelta noin 600 000 euroa.

- Mikäli syyllinen esimerkiksi Klupin tapauksessa saadaan kiinni, niin uskoakseni käräjäoikeus kirjoittaa syylliselle tämän matematiikan mukaan lähes sadantuhannen euron vahingonkorvauksen. Jos teko on törkeä siitä voi saada myös vankeutta luonnonsuojelurikoksesta, sanoo Mattila.

Ei saada hävitettyä

Merimetson levittäytymistä Itämeren alueella ei saada Mattilan mielestä kuriin pesiä tuhoamalla. Jos yksi asumattoman luodon kolonnia hävitetään, niin linnut siirtyvät pahimmassa tapauksessa jonkun mökkisaaren riesaksi.

- Suomen rannikolla on yhdeksänkymmentätuhatta saarta ja luotoa. Niistä seitsemänkymmentä noin hehtaarin suuruista merimetso on valinnut pesimäsaarikseen. Kyllä meidän on vaan hyväksyttävä se, että nämä linnut ovat ongelmista huolimatta osa saaristoluontoa, Mattila muistuttaa.

Viime vuosina on tehty enenevissä määrin havaintoja siitä, että merikotka on oppinut saalistamaan merimetsoja.

- Tämä on yksi tapa, jolla luonto hoitaa merimetsokantaa pienemmäksi. Ihmisten ei tarvitse tässäkään asiassa ottaa oikeutta omiin käsiin.

Lähteet: YLE Turku / Markku Salo