Navigointilaitteen liian tiivis tuijotus voi johtaa karilleajoon

Elektroninen navigointilaite on parhaimmillaan oiva tuki paikanmäärityksessä, mutta pahimmillaan näyttöruudun tuijotus voi johtaa vaaratilanteisiin. Tieliikennettä useammin ongelmiin joudutaan vesillä, missä reittiviivan tiivis seuraaminen on vienyt miehistön huomion ja johtanut karilleajoon.

Kotimaa
Veneen ohjaamo.
Nic Bothma/EPA

Helppokäyttöisyys ja hintojen alastulo ovat lisänneet navigointielektroniikan käyttöä teillä, vesillä ja luonnossa. Liikenneviraston mukaan navigointilaite tai kännykän karttasovellus alkaa jo kuulua auton ja veneen vakiovarusteisiin. Joskus elektroninen apuväline voi kuitenkin johtaa vaaratilanteisiin.

- Olemme törmänneet meripelastustehtävissä sellaisiin tapauksiin, joissa näyttöä tuijotetaan niin tiiviisti, että merimaaston tarkkailu jää ja sen seurauksena ajetaan esimerkiksi viittojen väärältä puolelta. Pahimmassa tapauksessa päädytään karille, sanoo Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen päällikkö Mikko Hirvi.

Suomalaisveneilijöistä osa veneilee pelkän elektronisen karttaplotterin turvin.

- Kyllä se varmaan on aika yleistä, asiasta ei ole juuri tutkittua tietoa, mutta uskoisin sen olevan melko yleistä, Hirvi sanoo.

Karttaplotteri ei korvaa merikorttia

Pelkkään tekniikkaan tukeutuminen on kuitenkin vaarallista. Sähköhäiriö voi pimentää laitteen, ja mikäli perinteiset navigointitaidot eivät ole hallussa, sijaintia ei enää kyetä löytämään merikortista. Seurauksena voi olla eksyminen ja karilleajo.

- Hyvä elektroniikka auttaa kipparia suunnistamisessa, mutta missään nimessä se ei korvaa perinteisiä karttoja, Helsingin Navigaatioseuran kommodori Jyri Suvanto muistuttaa.

Suvannon mukaan karttaplottereiden tulo huviveneilijöiden saataville on kuitenkin parantanut veneilijöiden turvallisuutta.

- Kun näitä laitteita käytetään oikein, ne ovat erinomainen apu. Sillon pystytään tekemään paikantaminen vesialueella tarkemmin kuin pelkästään perinteisellä kartalla, hän sanoo.

Navigointikurssit vetävät yhä väkeä

Kompassi, merikortti, astelevy ja harppi ovat siis vesillä korvaamattomia uudesta tekniikasta huolimatta. Suurin osa veneilijöistä tiedostaa tämän.

- Toisaalta karttaplotteri voi rohkaista aloittelevat kipparit vieraille vesille, vaikka taidot eivät muuten riittäisi, sanoo liikenteenhallinnan ylijohtaja Tiina Tuurnala Liikennevirastosta.

Innostus oppia navigointitaitoja ei ole uudesta tekniikasta huolimatta laantunut. Navigaatioseuroissa ja työväenopistoissa navigointikurssit täyttyvät edelleen joka syksy.

Lähteet: YLE Uutiset / Laura Savolainen