Topi on Lintsin jarrumiesten kuningas

60 vuotta täyttävä Linnanmäen vuoristorata on työllistänyt Topi Lipposta jo yli puolet olemassaoloajastaan. Topi tietää, miten parhaan vauhdin saa.

Linnanmäki
vuoristoradan vaunu menee vauhdikkaasti alamäkea, kyydissä vain jarrumies
YLE
jarrumies topi lipponen katso toimittajaa vinosti sivukuvassa vuoristoradan edessä
vuoristoradan vaunu menee vauhdikkaasti alamäkea, kyydissä vain jarrumies
YLE

Topi Lipponen on jarrumies vailla vertaa. Hän on roikkunut Vuoristoradan vaununperässä jo 36 vuotta.

Jarrumiehet kuuluvat Linnanmäen kesätyöntekijöiden aateliin. Jarrumiesten hierarkiakin on tarkka. Uuden työntekijän astuessa palvelukseen, hän saa numeron, joka pienenee työvuosien mukana. Numero yksi on varattu Topille, jarrumiesten kuninkaalle.

Topi tietää, missä parhaan kyydin saa.

- Edessä vauhti on semmosta nykivää, joten siellä vauhti tuntuu parhaiten.

Jarrumies henkeen ja vereen

Vaunulle ei anneta vauhtia missään vaiheessa. Aivan radan alussa tulevassa ylämäessä junaa vetää vaijeri, muuten vaunua vetää painovoima. Päivän ensimmäiset junat ovat usein hieman jäykkiä, mutta lämmittyään ne kulkevat sutjakkaammin.

Radalla olevilla mäillä ei ole varsinaisia nimiä.

- Mutkat ovat kuitenkin merkitty valojen mukaan, jotta rata olisi uusille miehille helpompi hahmottaa. Liikennevalot ovat olemassa, jotta jarrumies tietää, onko edessä ruuhkaa, Topi kertoo.

Yleensä numeron yksi saa todella pitkän työuran jälkeen, mutta Topilla kävi tuuri, sillä hän sai sen jo vuonna 1977 eli vain kahden vuoden työskentelyn jälkeen.

Nopeus riippuu miehestä

Jarrumies seisoo ajon aikana vaunun takana ja painaa tarpeen tullen jalallaan ilmajarrua.

Koko kierros kestää noin kaksi minuuttia 18 sekuntia, mutta nopeimmillaan sen voi tehdä kahdessa minuutissa. Jarrumiestä voi siis yllyttää olla jarruttamatta.

- Vaaraa ei silti voi kenellekään aiheutua, emme me liian kovaa koskaan aja, vaikka kuinka yllytettäisiin.

Lintsin aatelisia eli jarrumiehiä on tällä hetkellä 20. Uudet miehet oppivat niksit koulutuksessa.

- Kurssi kestää kaksi viikkoa, jonka aikana tulisi oppia ainakin pysäyttämään juna, jos ei muuta. Vaunu täytyy osata pysäyttää vaikka keskellä mäkeä. Ei voi nukkua, vaan seurata jatkuvasti muuta liikennettä radalla, jotta peräänajoja ei tapahdu, Topi selittää tomerasti.

Sotilaat asialla

Työ on vaativaa, ja radan avauduttua vuonna 1951 jarrumiehiksi rekrytoitiinkin hävittäjälentäjiä. Topi on harkinnut fyysisesti rankan työn lopettamista jo yli kymmenen vuotta, mutta ei ole vielä malttanut.

Vuoristorata on 960 metriä pitkä ja kulkee nopeimmillaan 60 kilometrin tuntivauhdilla. Tänä vuonna avatulla uudella Ukko-vuoristoradalla pääsee 105 kilometrin tuntivauhtia.

- En ole vielä uutta rataa kokeillut, mutta ei se pelotakaan. En silti usko, että se voisi olla vanhan veroinen, Topi sanoo nauraen.

Lähteet: YLE Helsinki / Tiina Hyvönen