Kangaskäärme ja rupilisko uhanalaisia

Suomen viidestä matelijalajista vain kangaskäärme on uhanalainen. Viidestä sammakkoeläinlajista puolestaan rupilisko on luokiteltu uhanalaiseksi Suomen ympäristökeskuksen tekemässä uhanalaisarvioinnissa. Mölysammakkoa ei luokiteltu. sillä istutusten ansiosta sitä esiintyy taas Suomen luonnossa

luonto
Rupilisko kalliolla.
Pohjois-Karjalassa on rupiliskolla suojeltuja elinpaikkoja.YLE

Kyyn, sammakon ja rupikonnien levinneisyydessä ei havaittu suuria eroja vuoden 2000 uhanalaisarviointiin nähden.

Rupiliskon ja kangaskäärmeen esiintymisessä sen sijaan löytyi uutta tietoa sen verran, että niiden luokitusta muutettiin uhanalaisarvioinnissa.

Kangaskäärmettä esiintyy vain Ahvenanmaalla, jossa sitä uhkaa vilkas kesäliikenne.

Erityistä suojelua uhanalaisille

Suomen luonnonsuojelulaissa erityisesti suojeltavaan sammakkolajeihin kuuluvat rupiliskojen lisäksi myös viitasammakot.

Vaikka rupiliskon uusia esiintymiä on löytynyt Itä-Suomesta, sammakon esiintymät ovat niin hajallaan ympäri maata, että rupisammakko luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi lajiksi, joka kaipaa erityistä suojelua.

Voimaperäinen maankäyttö on tuhonnut vesiympäristöjä, joita sammakkoeläimet tarvitsevat lisääntymiseen. Myös käärmeiden talvehtimispaikat ovat vähentyneet rakentamisessa.

Uusia mahdollisia uhkatekijöitä

Suomen ympäristökeskus arvioi, että maan sammakot ja matelijat ovat turvassa ympäristömyrkyiltä ja UV-säteilyltä.

Sen sijaan kalaistutusten mukana leviävä Ranavirus saattaa muodostua eläimille uhkaksi. Ranavirusta ei kuitenkaan toistaiseksi ole maassa tavattu.

Kyytä lukuunottamatta kaikki matelija- sammakkoeläinlajit ovat rauhoitettuja. Rauhoitus koskee myös munia ja toukkavaiheita.