Asiantuntija: Kriisit vievät kohti liittovaltiota

Talousasiantuntijoiden mukaan Eurooppa otti askeleen eteenpäin kohti liittovaltiota torstaisessa kriisikokouksessa. Neuvottelutuloksena sekä väliaikaisen että pysyvän vakausmekanismin säännöt muuttuivat niin, että niistä voidaan tulevaisuudessa muun muassa pääomittaa pankkeja.

talous

Eurojohtajat hikoilivat torstaina kriisikokouksessaan jälleen uuden palopesäkkeen sammutustöissä. Akuuttiin hätään Kreikka saa uutta lainaa liki 110 miljardia euroa. Lisäksi kriisimaiden lainaehtoja helpotetaan. Markkinat reagoivat neuvottelutulokseen positiivisesti, mutta suomalaisasiantuntijat ovat pessimistisempiä.

- Nyt ainakin ensireaktiot näyttävät siltä, että ongelmat on vähäksi aikaa saatu pois päiväjärjestyksestä. En usko, että tämä varmistaisi, ettei jonkun kuukauden päästä oltaisi vähän samantyyppisessä tilanteessa, sanoo Ylijohtaja Aki Kangasharju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mukaan kokouksen tärkein tehtävä oli rauhoitella markkinoita.

- Tämä oli tällainen välitulos. Siinä on kyllä hyviä elementtejä, jotka ovat eräänlaisia rakennuspalikoita jatkoa ajatellen, hän sanoo.

"Tiiviimpää yhteistyötä kohti pienin askelin"

Uuden lainarahan ja lainaehtojen helpotusten lisäksi eurojohtajat sopivat, että vastikään perustettujen väliaikaisen ja pysyvän rahoitusmekanismin sääntöjä muutetaan. Euromaiden yhteisestä potista voidaan jatkossa pääomittaa pankkeja vapaasti. Lisäksi vakausrahastot voivat ostaa kriisimaiden velkakirjoja pankeilta. Nämä kaupat vaativat tosin euromaiden yksimielisen päätöksen. Tämä on askel liittovaltion suuntaan, sanoo VATT:n Aki Kangasharju.

- Sinne päin tässä mennään, mennään pienin askelin kohti liittovaltiota. Liittovaltio on liian suuri poliittinen askel, mutta tällä tavalla näyttää siltä, että kriisien kautta ajaudutaan siihen suuntaan, Kangasharju arvioi.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan kyse on vain kriisitilanteiden hoitamisesta, eikä rahoitusta yhteisestä potista anneta kuin hätätapauksessa.

- Maan ei tarvitse välttämättä olla Kreikan kaltaisessa tilanteessa voidakseen turvautua vakausvälineeseen, mutta tiukka ehdollisuus siihen joka tapauksessa liittyy, Katainen sanoo.

Joustavasta vakausrahastosta autettavia maita voi seuraavaksi olla Italia, jota markkinat ovat jo varoitelleet paisuneesta velasta.

Lähteet: YLE Uutiset / Matti Keränen