Aktiivit vaativat: Roskaamisesta rikesakko

Roskaamisesta pitäisi säätää rikesakko, vaativat Ritva Hartzell ja Maila Klemettinen. Aamu-tv:ssä vierailleet, roskaamisen vastustajina profiloituneet kansalaisaktiivit antavat suomalaisten siisteydelle korkeintaan tyydyttävän arvosanan. Roskaaminen aiheuttaa kunnille huomattavia kustannuksia.

Kotimaa
Monissa puistoissa nykyisiä roska-astioita ei pystytä tyhjentämään tarpeeksi usein.
Roskaaminen on tänä kesänä villiintynyt eritoten erilaisissa puistokokoontumisissa. Missä vika ja miten roskaamisesta päästäisiin eroon? Tätä pohtivat Aamu-tv:ssä roskien vastaisen taistelun veteraanit Ritva Hartzell ja Maila Klemettinen.

Ritva Hartzellin kouluarvosana suomalaisten julkiselle siisteydelle on ankara viisi. Maila Klemettinen myöntyy antamaan seitsemän, sillä kaupunkien ja maaseudun yleisilme on kuitenkin melko siisti.

Molemmat ovat silti yksimielisiä siitä, että kyseessä on ongelma. Suomessa roskaavat Hartzellin mukaan kaikki, ainakin melkein.

- Eri ikäpolvet ja sukupolvet roskaavat. Mutta katsoisin, että naiset vähemmän. Naiset ovat tottuneet siivoamaan kotinsa ja he ymmärtävät sen saman seikan ulkona, hän perustelee.

Spontaanisti koollekutsutut tapahtumat, kuten jokakesäinen Kaljakellunta ja Facebookista alkunsa saanut puistopiknik Turussa ovat herättäneet keskustelua siivousvastuusta. Kun virallisia järjestäjiä ei ole, ilonpidon jäljet jäävät niille sijoilleen.

Tänä vuonna Vantaanjoessa tapahtuvaan Kaljakelluntaan on yritetty etsiä vapaaehtoisia vastaamaan roskameren raivaamisesta. Tuhansista tapahtumaan ilmoittautuneista vain muutama on ilmaissut kiinnostuksensa. Välinpitämättömyydestä maksavat Hartzellin mukaan kaikki.

- Rakennusviraston määrärahoista menee osa roskien keräämiseen. Se on aivan hirveä summa. Ja me kaikki helsinkiläiset maksamme sen, hän muistuttaa.

Esimerkiksi Helsingissä puistotyöntekijöiden ajasta yli viidesosa menee roskien keräämiseen, tietää Klemettinen.

Sakottamisesta rahaa puistojen kunnostamiseen

Sekä Hartzellin että Klemettisen mielestä tehokkain keino puuttua roskaamiseen olisi rikesakko, jolla roskien heittelijöitä voitaisiin rangaista. Ruotsista ja monista muista maista, kuten Yhdysvalloista tällainen käytäntö löytyy jo.

70-luvulta saakka puistojen puolesta taistellut Ritva Hartzell sanoo kannattavansa sakkoa, sillä pehmeämmät vaihtoehdot eli valistus ja talkoohenki eivät näytä riittävän.

- Suomella on rikkaana maana varaa sakkoon. Sakottaminen, jonka pitäisi olla kunnallista, toisi rahaa rakennusvirastolle. Saataisiin rahaa uusien puistojen rakentamiseen ja vanhojen kunnossapitämiseen, hän sanoo.

Lähteet: YLE Uutiset