Koe uusi yle.fi

Unikeon kylvyn sai säveltäjä Olli Kortekangas

Vuoden 2011 Valtakunnan viralliseksi Unikeoksi on valittu säveltäjä Olli Kortekangas. Vanhan perinteen mukaisesti juhlakalu kylvetettiin heittämällä hänet mereen Unikeonpäivänä aamuseitsemältä Naantalin vierassatamassa.

Kotimaa
Säveltäjä Olli Kortekangas sai kylmän aamukylvyn Naantalissa.
Säveltäjä Olli Kortekangas sai kylmän aamukylvyn Naantalissa.YLE / Seppo Luotohaara

Olli Kortekangas on aikamme tunnetuimpia suomalaisia säveltäjiä ja Naantalin Musiikkijuhlien tämän kesän avajaisteoksen tekijä. Lisäksi Kortekangas on kesärymättyläläinen vuodesta 1963.

- Olen lapsuudessani viettänyt kesiä Rymättylässä, joka kuntaliitoksen jälkeen on Naantalia. Olen asunut varsin monessa eri paikassa ja Espoossa olen kirjoilla ollut jo pitkään, mutta Rymättylä on ollut henkinen ja maantieteellinen kiintopisteeni, ei enempää eikä vähempää.

Kortekangas kertookin pitävänsä hyvin mielellään esillä Naantalia ja koko seutua omissa piireissään. Uusi Unikeko sai tietää valinnastaan kesäkuun puolessa välissä, mutta piti asian visusti salassa, kuten häntä kehotettiin tekemään.

- Vaimolleni kerroin asiasta pari viikkoa sitten, Kortekangas kertoo.

Aamu-uinneilla Airistolla muutenkin käyvä säveltäjä piti vettä lämpimänä ja kokemusta sopivan jännittävänä. Unikeon titteliä hän arvostaa niin henkilökohtaiselta, kuin laajemmaltakin kannalta.

- Olen ymmärtänyt, että tässä haluttiin valita kulttuurin edustaja. Tämä on valtavan suuri arvostuksen osoitus.

Laaja tuotanto

Hänen laajaan, toistasataa teosta käsittävään tuotantoonsa kuuluu musiikkia hyvin erityyppisille kokoonpanoille. Erityisesti Kortekangas tunnetaan sävellyksistä, joissa käytetään ihmisääntä.

Keskeisiä teoksia ovat kuusi oopperaa, joista viimeisin, sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla että Suomen Kansallisoopperassa esitetty Isän tyttö toi säveltäjälle arvostetun Teosto-palkinnon 2007.

Kortekankaan musiikki on ollut tänä vuonna erityisen paljon esillä: kantaesityksensä ovat saaneet pianokonsertto, kaksi kantaattia ja lapsikuoroteos. Lokakuussa saa ensi-iltansa Sibelius-Akatemian tilaama ooppera Yhden yön juttu Helsingin Musiikkitalossa.

Vuoden 2011 Unikeon valinnan yksi lähtökohdista oli Turku 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki vuosi, kuuluuhan Kortekankaan Naantalille säveltämä teos Turku 2011 viralliseen ohjelmistoon.

- Kulttuuripääkaupunkivuonna on hyvä nostaa kulttuuria esille tälläkin tavalla, sanoo Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist.

Viime vuonna kunnian sai yrittäjä Heikki Routamaa ja edellisvuonna Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari.

Muut 2000-luvun Unikeot ovat Kultaranta Golf & Resortin toimitusjohtaja Pekka Jokisuu, Naantalin Kylpylän toimitusjohtaja Ritva Niemi, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen, Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Risto Rinne, Naantalin Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Tiina Tunturi, tasavallan presidentin puoliso, tohtori Pentti Arajärvi, matkailuyrittäjä Lilja Ahtiainen sekä kaupunginjohtaja Timo Kvist.

Juhlalla pitkät perinteet

Unikeon juhlinta juontaa Naantalissa kaupungin kylpyläaikoihin, ja sitä on vietetty ainakin 1880-luvulta lähtien. Kylpylävieraiden kasvava määrä 1800-1900 -lukujen taitteessa vaati kylpylää kehittämään hoitojen lisäksi myös muuta huvitusta asiakkailleen.

Tuolloin juhlinta oli nykyistäkin riehakkaampaa; aamu-unisia rangaistiin heittelemällä heitä takiaisilla. Viimeisetkin uneliaat revittiin sängyistään korviaraastavalla metelöinnillä.

Unikeon juhlinta laantui ainakin maailmansotien aikana, ja sitä alettiin elvyttää 1950-luvulla. Tuolloin muotoutui nykyinen kylvetyskäytäntö, joskin ensialkuun juhlakalu pulahti mereen vaivihkaa itsekkeen. Vasta 60-luvulla kylvetyksestä tuli nykyisenlainen seremonia.

Juhlista on muotoutunut Muumimaailman ja Musiikkijuhlien ohella Naantalin tärkeimpiä matkailutuotteita. 80-luvun puolin jälkeen ilonpidon lieveilmiöinä oli rauhattomuutta ja järjestyshäiriöitä, ja tapahtumaa vaadittiin jopa lopetettavaksi. Sen ohjelmaa onkin rukattu rankalla kädellä kaupungin perhematkailukohteen imagoon paremmin sopivaksi.

Unikeonpäivä tunnetaan Suomessa keskiajalta ja ensimmäinen maininta päivästä löytyy Hemmingin virsikirjan kalenterista 1652, jolloin päivää vietettiin 27. kesäkuuta. Nykyisessä almanakassa Unikeonpäivä on vuodesta 1709 ollut heinäkuun 27. päivä.

Päivän juuret ovat ajanlaskumme alussa. Kristillinen tarina kertoo seitsemän hurskautensa vuoksi vainotun efesolaisen miehen peräti kaksi sataa vuotta kestäneestä unesta. Myöhemmin pyhimykseksi julistetut nukkujat olivat Maximus, Malcus, Martinianus, Dionysius, Johannes, Serapion ja Konstantinus, joiden muistopäivää vietetään Unikeonpäivänä.

Lähteet: YLE Turku