Karhu näyttäytyy yksilönä riistakamerakuvissa

Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistys kokosi riistakameroiden kuvamateriaalin ja karhuhavainnot nettiin perustamaansa tietopankkiin. Havaintoverkoston avulla karhujen liikkeistä ja lukumäärästä saadaan entistä parempi kuva.

Siniset täplät ovat kuluneen vuoden karhuhavaintoja. Ne osoittavat, kuinka karhut liikkuvat rajalta sisämaahan. - Ongelmana on se, että karhut työntyvät juuri tiheintä asutusta kohti, sanoo Jukkala. Kuva: Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen havaintoverkosto

ETELÄ-KARJALA Etelä-Karjalan karhuista on kerätty uutta, entistä tarkempaa tietoa.

Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen jäsenet ovat koonneet noin kymmenen riistakameran kuvamateriaalia yhteen, nettiin perustamaansa tietopankkiin. Vastaavaa Suomen riistanhoitoyhdistykset eivät ole aiemmin tehneet.

- Ennen havainnot tuli meille kirjeitse. Papereiden saanti oli kuitenkin vaikeaa. 2006 päätettiin tehdä sähköiset versiot, kun koneilla kerran on siihen valmius, sanoo Kari Jukkala riistanhoitoyhdistyksestä.

Omien kameroiden lisäksi kuvia kerätään koko Kymen riistanhoitopiirin alueelta. Kameroita on alueella jopa satoja.

Entistä tarkempaa tietoa

Nyt riistakameroiden kuvia ja näköhavaintoja on kerätty yhteen. Koonti aloitettiin vasta, mutta karhujen liikkeistä ja lukumäärästä piirtyy jo nyt tarkka kuva.

Olennaisinta tietoa on tietenkin karhujen todellinen lukumäärä. Sähköisen havaintoverkoston avulla vältetään yleiset virheet, kuten saman karhun kirjaaminen useaksi eri karhuksi, tai päinvastoin.

- Jos kaksi eri paikoissa olevaa kameraa on ottanut kuvan karhusta samaan aikaan, niin silloin kyseessä on oltava eri yksilöt, sanoo Etelä-Saimaan riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdysmies Petri Pesonen.

Nopeutensa ansiosta sähköisellä havaintoverkostolla voidaan myös varoittaa vaarallisista yksilöistä, kuten pentujaan suojelevista emokarhuista. Tietokantaa ei kuitenkaan aiota tuoda täysin julkiseksi.

- Jos tästä lähdetään rummuttamaan, niin sillä pelotetaan puolet mustikanpoimijoista pois metsästä. Ja toisaalta silloin, kun karhusta varoitetaan, niin on heti 20 autoa tien vieressä karhua kyttäämässä, Jukkala huomauttaa.

Lisätieto tuo lisää kaatolupia?

Kerätty tieto osoittaa todeksi sen, mistä esimerkiksi Lappeenrannan Korkea-Ahossa on puhuttu jo pitkään: Karhut työntyvät rajan tuntumasta syvemmälle sisämaahan.

Havaintoverkoston avulla alueelle voitaisiin saada mahdollisesti lisää karhunkaatolupia. Ne eivät kuitenkaan ole vaivannäön pääsyynä.

- Se on se tiedonnälkä. Me ollaan metsästäjiä ja halutaan tietää oikeasti millaisia karhuja alueella liikkuu ja minkä verran, Pesonen sanoo.

Tiedonkeruu, havaintojen päivittäminen verkkoon ja nettisivuston ylläpitäminen on työlästä. Tukia työhön on haettu, mutta niitä ei ole saatu. Motivaatiota sivustoja ylläpitävältä Kari Jukkalalta ei kuitenkaan puutu. Suurpedot ovat elämäntapa.

- Hieno ympäristö ja hienot eläimet. Se, että saa olla tekemisissä luonnon ja suurpetojen kanssa, hän sanoo.