Maiskaus valmistautuu porkkana- ja hellyystankkauksella

Porkkanoita tarjottimella, ruohoa mahan täydeltä, uintireissuja - ja tietysti sankaria sydämensä kyllyydestä hemmotteleva kannustusporukka. Sellaisista elementeistä koostuu Kuninkuusraveihin valmistautuvan Maiskaus-tamman viimeinen päivä ennen koitosta.

hevonen
Hevonen syö tarjottimelta
Tukijoukot nauttivat puutarhassa mehua ja pullaa. Päätähden tarjottimella on porkkanoita ja leivänpalasia.YLE / Jan Hynnä

Päivää ennen Kuninkuusraveja Ruovedellä otetaan rennosti. Maiskaus-tamman taustajoukot ovat kokoontuneet aamupäiväkahville. Aurinko paistaa, puutarhapöydällä on pullia ja mansikkamehua.

Maiskauksen omistaja Marjo Vanninen tarjoilee silmäterälleen rouskuteltavaa. Pöydästä, tietenkin.

- No tottakai, onhan Maiskaus päätekijä tänä viikonloppuna! Näin lähellä koitosta ei oikeastaan ole tehtävissä muuta, täytyy vain pitää sekä hevosen että muun porukan tunnelma hyvänä, Vanninen hymyilee hevosen hotkiessa porkkanoita ja leivänpalasia tarjottimelta.

Vanninen on selvästi onnistunut tavoitteessaan. Maiskauksen taustajoukkojen hyvä henki on käsinkosketeltavaa. Kaikki ovat pukeutuneet tummansinisiin t-paitoihin ja lippalakkeihin, joiden etumuksessa komeilee kuningatartoivon nimi.

- Olemme kaikki tulossa Kuninkuusraveihin. Meillä on myös kannustuslakana, joka kiinnitetään ongenvapoihin ja jota sitten heilutetaan katsomossa. Kannustushuudotkin on harjoiteltu, porukka lupaa.

Etuina syöppöys ja söpöys

Porkkanatarjottimellisen lisäksi Maiskaukselle maittaa kaikki mitä se maasta löytää. Ruoho ja viinimarjapensaan oksat rouskuvat vahvoissa leuoissa tasaista tahtia. Pirkanmaan kuningatartoivo keskittyy jännittämisen sijasta C-vitamiinitankkaukseen.

- Maiskaus on kieltämättä hyvä syömään, onneksi. Jotkut hevoset lakkaavat jännittävissä tilanteissa kokonaan syömästä. Tämän kohdalla ei ole sellaisesta pelkoa, taustajoukko nauraa.

Marjo Vanninen silittelee nurmikkoa harventavan Maiskauksen lapoja. Omistaja ei kyllästy ihastelemaan tammansa upeaa ulkomuotoa ja ihanaa luonnetta.

- Maiskaus on ykköspalkinnon kantakirjatamma ja luonteeltaan todella hurmaava. Se on äärettömän ihana ja lunkki hevonen kotioloissa, mutta samalla sillä on kuitenkin hyvä kilpailupää.

Omistajan ja hevosen ensikohtaaminen oli Vannisen mukaan rakkautta ensi silmäyksellä.

- Tapasin kolmen kuukauden ikäisen varsan ja tiesin heti, että minun on yksinkertaisesti pakko saada se. Meillä menee Maiskauksen kanssa tosi hyvin, en ole koskaan katunut tekemääni kauppaa, Vanninen kehuu.

Kylki kyljessä kuninkuuslähtöön

Marjo Vanninen kehuu Maiskausta myös harrastushevosena. Se olisi täyttänyt paikkansa, vaikka siitä ei koskaan olis tullut menestyvää kilpahevosta. Uran suunta on kuitenkin ollut varsa-ajoista alkaen selvillä, ja Vanninen itsekin on tehnyt hurjan määrän töitä suojattinsa eteen.

- Olen ajanut hurjia matkoja Maiskauksen takia ja hankkinut sitä hoitamaan ja valmentamaan todellisia ammattilaisia. Minun tärkein tehtäväni on huolehtia hevosen hermoista ja toimia sen edunvalvojana.

Viikonloppuna Marjo Vanninen ei istu katsomossa vaan jännittää tallialueella kylki kyljessä Maiskauksen kanssa.

- Jännitän varmaan niin, että pyörryn. Onneksi on taustajoukkoja pitämässä minua pystyssä. Jos kuningatarkilpailun voitto osuisi kohdalle, niin minulta lähtisi taatusti taju!

Maiskauksen kanssa viimeiset treenit Mäntässä torstaina ajanut Martti Keskinen on luottavainen tamman menestyksen suhteen.

- Viime hetken virittelyissä Maiskaus oli oikein hyvän tuntuinen. Laitan kyllä omat toiveeni suhteellisen korkealle. Uskon Maiskauksen lukeutuvan kärkikaartiin, vaikka menestys on tietysti monista asioista kiinni. Me lähdemme hakemaan voittoa, emme mitään muuta!

Lähteet: YLE Tampere / Anna Sirén