Suomen kännipääkaupunki yrittää kitkeä viinaa katukuvasta

Humalahakuinen alkoholin juonti on olennainen osa monen kesää. Lisääntyneeseen alkoholinkulutukseen koetetaan puuttua monin keinoin, ja muun muassa Helsinki on alkanut raitistaa kaupunkikuvaansa. Alkoholi on edelleen Suomen yleisin naisten ja miesten kuolinsyy.

Kotimaa
Oluttuoppeja helsinkiläisen terassiravintolan pöydällä.
Oluttuoppeja helsinkiläisen terassiravintolan pöydällä.Yle

Kesä ja känni ovat monelle erottamaton pari. Helsinkiä voi hyvällä syyllä pitää Suomen kännipääkaupunkina, sillä alkoholin aiheuttamat kuolemat ovat täällä yleisempiä kuin maassa keskimäärin. Kännäily näkyy vahvasti myös katukuvassa.

Helsinki julkaisi viime syksynä ohjelman kaupungin raitistamiseksi. Alkoholimainontaa halutaan muun muassa vähentää ja terassivuokria korottaa. Terassien aukioloaikoja on rajoitettu jo aiemmin.

Perjantai-iltana Alppipuistossa lämpimästä kesäillasta nauttineet kaupunkilaiset eivät ole ihan yhtä mieltä raitistamisen keinoista.

- Kyllähän mainonnan kieltäminen ja terassien rajoittaminen kiillottaa vähän katukuvaa ja kaupungin imagoa, mutta ongelman ytimeen ei niillä keinoin kyllä pureuduta, arvioi Antti Salo.

Niin ikään Alppipuistossa iltaa viettänyt Pauliina Lahtinen on sitä mieltä, että esimerkiksi terassien aikainen sulkeminen johtaa ojasta allikkoon.

- Senhän takia jengi dokailee puistoissa, koska terassit menee kymmeneltä kiinni. En usko, että kiellot johtavat mihinkään. Mun mielestä nuorille pitäisi puhua enemmän alkoholin vaikutuksista, ja järjestää kaikenlaista toimintaa viikonloppuisin, ettei juominen olisi ainoa tapa viettää iltaa.

Seija Lappalainen arvioi, että puistojuopottelu tai terassilla istuskelu ei ole huonoin mahdollinen harrastus ihmiselle.

- Onhan se parempi, että ihmiset ovat yhdessä ja ryhmissä ja nauttivat kesästä. Paljon huolestuttavampaa on se, että ihmiset ovat yksin kotona, vaikka tietokoneen ääressä.

Rajoituksia alkoholimainontaan

Helsingin kaupunki on valjastanut kaikki virastonsa raitistamistalkoisiin. Ohjelmaan kuuluu muun muassa se, että kaikista kaupungin tapahtumista tehdään alkoholittomia. Nollatoleranssi koskee myös kaupungin tiloissa pidettäviä tilaisuuksia.

Raitistamiseen kuuluu kuitenkin myös suurempia tavoitteita, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistämistä sosiaalisten yritysten kautta ja alkoholivalistuksen lisäämistä.

Alkoholimainontaan tulee tiukkoja rajoituksia ja poliisi tehostaa valvontaa esimerkiksi puistoissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Lomat lopuillaan, päihdehuollossa kiire

Suomessa alkoholin humalahakuinen kulutus elää sitkeänä, ja juomisen yhdistäminen ruokailuun on edelleen harvinaista. Kymmenesosa kansasta juo noin puolet kaikesta kulutuksesta. Helteillä suurkuluttajien määrä kasvaa, ja se alkaa näkyä myös terveyskeskuksissa.

- Heinä-elokuun vaihteessa, kun loma on monella lopuillaan, päivystyksessä alkaa näkyä huomattavasti enemmän alkoholinkäyttäjiä. Helsinki on nyt vienyt päihdepalveluja terveysasemille, missä on matalampi kynnys avun ja tuen hakemiseen, kertoo Marian sairaalan päivystyspoliklinikan päihdehoitaja Petri Kylmänen.

Helsingin raitistamisohjelmaan kuuluu, että jokaista terveydenhuollon asiakasta pyydetään nykyään arvioimaan omaa alkoholinkulutustaan, ja vastaukset käydään läpi hoitajan kanssa. Päivystyksessä humaltuneista alaikäisistä tehdään myös aina lastensuojeluilmoitus sekä ilmoitus vanhemmille.

1960-luvun lopulle saakka juopottelu oli lähes täysin miesten varassa. Naiset ovat siitä lähtien kuroneet eroa umpeen, ja nykyään arvioidaan, että jopa kuudella prosentilla äitiysneuvoloissa käyvistä äideistä on alkoholiongelma.

Lähteet: YLE Uutiset / Laura Airola