1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Uusi elinluovutuslaki ei ole lyhentänyt siirtojonoa

Vuoden voimassa ollut uusi elinluovutuslaki ei näytä juurikaan lisänneen elinsiirtojen määrää. Viime elokuusta lähtien elinsiirto on voitu tehdä aina, jos henkilö ei ole eläessään vastustanut luovutusta. Omaisten päätöksentekoa uusi laki on helpottanut.

terveys
Leikkaussali.
Kaikki Suomessa tehtävät elinsiirrot on keskitetty Helsingin Meilahden sairaalaan.YLE

Elinsiirtoa tarvitsevien määrä on yli kuin kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana. Nyt munuaissiirtojonossa on reilusti yli 300 potilasta. Uutta sydäntä tai keuhkoa odottaviakin on noin 40.

Esimerkiksi maksansiirtoa tarvitsevista osa ehtii kuolla ennen sopivan elimen löytymistä.

Vuosi sitten elokuussa voimaan tulleen elinsiirtolain uskottiin lisäävän luovutusten määrää, mutta ainakaan ensimmäisen vuoden aikana näin ei ole käynyt, sanoo osastonylilääkäri Kaija Salmela Helsingin yliopistollisen sairaalan munuaissiirtoyksiköstä.

Kaikki Suomen elinsiirtoleikkaukset tehdään Helsingissä.

- Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana luovuttajia on ollut keskimäärin 94 vuodessa, ja nyt olemme menossa sadan luovuttajan vauhtia. On surullista, että määrissä ei olla edistytty, koska tarve vain kasvaa.

Siirtoyksikössä työskentelevät ovat kuitenkin toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Uusi laki tuntuu lisänneen sairaaloiden valppautta mahdollisten luovuttajien löytämisessä.

Pelkkä asennemuutos ei kuitenkaan riitä. Jotta luovutusten määrä todella saataisiin nousemaan, se vaatisi lisää rahaa.

- Elinluovuttaja vaatii tehostetun hoidon. Koska tehopaikkoja on hurjan niukasti, niin siihen täytyy osoittaa henkilökuntaa. Se on sairaaloiden vastuulla, Salmela sanoo.

Laki helpottanut omaisten päätöksentekoa

Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa elinsiirtolain vaikutuksia. Se on pyytänyt sairaanhoitopiireiltä selvitystä siitä, mihin toimiin ne ovat ryhtyneet elinsiirtotoiminnan kehittämiseksi.

Tampereen yliopistollinen sairaala on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana palkannut itselleen elinluovutuskoordinaattorin.

Sairaanhoitaja Eija Peltonen käyttää kolmanneksen työajastaan luovutusten edistämiseen. Peltonen pitää lakia hyvänä, erityisesti omaisten kannalta.

- Se on helpottanut omaisten päätöksentekoa elinluovutusasiassa. Kun aikaisemmin kysyttiin heiltä suostumus elinsiirtoon, niin nyt kysytään, onko heillä tiedossa, olisiko vainajalla ollut jotain elinluovutusta vastaan. Tällä lailla on pystytty helpottamaan omaisten päättämistä. Sitä kautta toivotaan, että saadaan luovuttajia lisää.

EU-direktiivi voimaan ensi vuonna

Osastonylilääkäri Kaija Salmela odottaa toiveikkaana ensi vuonna voimaan astuvaa EU-direktiiviä, joka velvoittaa sairaalat muun muassa nimeämään lääkäreitä ja hoitajia mahdollisten elinluovuttajien etsintään.

- Jokaisessa sairaalassa pitäisi olla nimetyt henkilöt, jotka palkkatyönään huolehtivat, että luovuttajia ei mene hukkaan. Sellaisilla toimenpiteillä on muissa maissa saatu aikaan huomattava koheneminen, Salmela sanoo.

Suomessa on esitetty arvioita, että luovuttajia voisi olla jopa kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Suurin yksittäinen luovuttajaryhmä ovat massiiviseen aivoverenvuotoon kuolleet.

Lähteet: YLE Uutiset / Heli Mansikka

Lue seuraavaksi