Puolueeton tieto lääkkeistä kiven alla

Sekä lääkärit että potilaat tarvitsisivat enemmän puolueetonta tietoa lääkkeistä. Saatavilla ei ole riittävästi puolueetonta tietoa lääkkeiden tehosta, mahdollisista haittavaikutuksista ja yhteensopivuudesta muiden hoitojen kanssa. Lääkärit ja potilaat saavat tietonsa lääkkeistä enimmäkseen lääkevalmistajilta.

terveys
Lääkepillereitä paperin päällä.
YLE

Lääkevalmistajat tuottavat suuren osan tiedosta ja lääketutkimuksesta, ja markkinoivat reseptilääkkeitä lääkäreille. Laki ja lääketeollisuuden omat eettiset ohjeet säätelevät yritysten toimintaa ja viranomaiset valvovat ohjeiden noudattamista. Kuitenkin joskus on tullut ilmi tapauksia, joissa lääkevalmistaja on vääristellyt tutkimustietoja tai jättänyt julkaisematta itsensä kannalta negatiivisia tuloksia.

Sekä terveydenhuollon ammattilaiset että lääkkeitä käyttävät ihmiset tarvitsisivat enemmän puolueettoman lähteen tuottamaa tietoa.

- Varmasti lääketeollisuuden resurssit tiedon välittämiseen ovat erilaiset kuin viranomaispuolen resurssit. Täytyy tarkkaan katsoa ja erottaa mikä tieto on markkinointitietoa ja mikä tieto on lääkeinformaatiotietoa, sanoo lääkealaa valvovan viraston Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.

Etsiessään terveystietoutta kansalainen turvautuu usein internetiin, josta tietoa löytyy runsaasti. Tietotulvassa voi kuitenkin olla vaikeaa erottaa luotettavia lähteitä epäluotettavista. Sinikka Rajaniemen mukaan jo koululaisille voisi opettaa perustietoa lääkkeistä tai ainakin tietolähteiden luotettavuuden kriittistä arviointia.

Fimea, sosiaali- ja terveysministeriö, potilasjärjestöt sekä muut lääkealan toimijat kehittävät parhaillaan strategiaa, jolla lääkkeistä saataisiin tuotettua ja levitettyä puolueetonta tietoa. Myös lääkkeettömistä hoidoista lääkehoidon vaihtoehtona tai sen lisänä tarvittaisiin kattavampaa tietoa. Strategia liittyy Lääkepolitiikka 2020 -ohjelmaan, jossa määritellään lääkepolitiikan tavoitteet tälle vuosikymmenelle.

Lääketeollisuuden roolista ollaan kahta mieltä

Itä-Suomen yliopiston terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas arvostelee kovin sanoin lääketeollisuuden toimintaa tutkimustyössä ja mainonnassa.

- Lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutus on lähes yksinomaan lääketehtaiden hoteissa ja ne tietysti pyrkivät siihen, että lääkäreistä tulisi reseptiautomaatteja. Ja hyvinhän se on onnistunut, Myllykangas napauttaa.

Markku Myllykankaan mukaan lääketeollisuuden iso rooli lääketiedon tuottajana ja välittäjänä on osaltaan vaikuttanut medikalisoitumiseen. Myllykangas sanoo, että terveen ja sairaan ihmisen raja on siirtynyt yhä terveempään päin ja lääkkeitä määrätään helposti lähes vaivaan kuin vaivaan.

Lääketeollisuus ry:n lakimies Tiina Satti painottaa, että järjestöön kuuluvat yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan alalle laadittuja eettisiä ohjeita ja muita esimerkiksi mainontaa sääteleviä määräyksiä. Sattin mukaan lääkevalmistajien tuottamaan informaatioon voi luottaa.

- Tietysti siinä, miten tutkimuksissa menetellään, pitää toimia tutkimuksia koskevan lainsäädännön mukaan ja siihen perustuen toimittaa tietoa ja dokumentaatiota myös viranomaiselle, Satti sanoo.

Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemen näkemys on, että vaikka lääketeollisuudella on asiantuntemusta ja se tekee hyvää tutkimustyötä, liian sinisilmäinen ei saa olla. Rajaniemen mukaan viranomaispuolella on vielä tekemistä lääkeasiantuntemuksen ja tiedottamisen kehittämisessä.

Masennus on esillä mediassa ja mainoksissa

Luotettavan tiedon puute voi aiheuttaa sen, että lääkkeitä määrätään ja käytetään liikaa tai vääriin tarkoituksiin. Lääkemainonta voi Markku Myllykankaan mukaan vaikuttaa lääkäreihinkin. Tästä Myllykangas pitää esimerkkinä masennuslääkkeitä, joiden käyttö on kasvanut voimakkaasti, vaikka masennus ei ole lisääntynyt merkittävästi.

On myös esitetty epäilyjä, että masennuslääkkeiden teho voi todellisuudessa olla väitettyä vaatimattomampi etenkin lievän masennuksen hoidossa.

Suomessa masennuslääkkeiden käyttäjiä arvioidaan olevan reilut 400 000. Kaikki eivät käytä lääkettä masennukseen, vaan esimerkiksi ahdistuneisuuden tai paniikkihäiriön hoitoon.

Masennuksen diagnosoinnista ollaan kahta mieltä. Toisten mukaan masennustapauksia on todellisuudessa paljon enemmän kuin mitä diagnosoidaan. Toisten mukaan taas masennus on ylidiagnosoitua. Markku Myllykankaan mielipide on, että masennuksen kohdalla lääkehoitoa suunnataan väärälle ryhmälle ja samaan aikaan moni apua tarvitseva jää ilman sitä.

- Kaiken lääkityksen osalta tilanne on varmasti se, että on paljon potilaita jotka hyötyisivät hoidosta, mutta eivät syystä tai toisesta sitä saa. Toisessa ääripäässä on niitä, joita ylihoidetaan. Hoidon tarve ja hoito eivät koskaan kohtaa täydellisesti, sanoo Myllykangas.

Nuorten masennuslääkkeiden käyttäjien määrä on lisääntynyt. Myllykankaan mukaan pitäisi kuitenkin olla erityisen varovainen, kun reseptiä kirjoitetaan nuorelle tai lapselle, koska lääkkeen vaikutukset nuoreen voivat olla erilaiset kuin aikuiseen.

Lähteet: YLE Uutiset / Raisa Autio