Maaseutu kaipaa tukea päättäjiltä

Asiantuntija peräänkuuluttaa maaseudun parempaa huomioimista poliittisessa päätöksenteossa. Vaasan yliopiston Levón-instituutin projektipäällikön Heli Siirilän mukaan läheskään aina päätösten vaikutuksia ei pohdita maaseudun kannalta. Maaseudun tulevaisuutta pohdittiin tiistaina Kannuksessa.

maaseutu
Tienviitta. Toiseen suuntaan teksti "Ratatie", toiseen "Kylätie".

Kannuksessa valtakunnallisilla Kylä Kelpaa -maaseutuasumisen messuilla oli aiheena tiistaina - ei enempää, eikä vähempää - maaseudun tulevaisuus. Vaasan yliopiston Levón-instituutin projektipäällikkö Heli Siirilä on pohtinut aihetta paljon viime aikoina.

- On sillä tulevaisuutta. Ruuan, lähiruuan arvostus on nousussa, samoin läheltä saatavan bioenergian arvostus. Mahdollisuuksia etsitään yhä enemmän ja niitä huomataan. Minulla on vuosien varrella usko kasvanut maaseudun tulevaisuutta kohtaan. Maaseudun puolesta on kuitenkin puhuttava kovasti, muuten se unohtuu päättäjiltä ja viranomaisilta helposti.

Useat kylät ovat viime vuosina paiskoneet kovasti töitä elinympäristönsä puolesta. Nyt olisi päättäjien vuoro.

- Kylät ovat jo tehneet niin paljon hyvää työtä. He ovat alkaneet arvostamaan itseään ja omia kyliään. Sillä tavalla viesti on mennyt eteenpäin, että maaseutua ja kyliä pitää puolustaa. Nyt on poliittisten päättäjien ja viranomaisten vuoro mahdollistaa eläminen maalla ja alkaa huomioida maaseutua päätöksissäkin.

Työtä ja teitä tarvitaan

Niin sanottu hitaampi elämä, downshiftaus nostaa päätään. Ihmiset miettivät yhä useammin, miten arkea eletään. Silloin vaihtoehtona voi olla maalle muutto.

- Jos haluaa muuttaa maaseudulle, ensimmäinen este on usein työpaikan puute. Sitten katsotaan missä kunnossa ovat tiet, löytyykö laajakaistaa. Mitä idemmäksi ja pohjoisemmaksi mennään, niin edes toimiva kännykkäyhteys ei ole itsestään selvää. Ja jos maaseudulta ei löydy sosiaalista elämää niin eihän siellä viihdy, sanoo Siirilä.

Kannuksen Eskolassa kauppaa pitävä Ritva Antinoja toimii aktiivisesti kyläyhdistyksessä.

- Olemme kovasti toivoneet asukkaita tänne. On rakennettu ja laitettu projekteja, mutta kyllä sivukylille muuttaminen on vähän hiljaista, sanoo Eskolan rauhassa viihtyvä Antinoja.

Maaseudun ja kaupungin erot

Heli Siirilä tekee parhaillaan tutkimusta elintavoista eri asumisympäristöissä ympäristön kannalta. Tähän mennessä suurimmaksi eroksi kaupunkilaisten ja maalaisten välille on noussut luontosuhde.

- Maalla luontoa tarkkaillaan jatkuvasti vaikka ei olisikaan maanviljelijä. Laitetaan merkille milloin mustikka kukkii, millloin järvet jäätyvät. Kaupungeissa luonnon havainnointi vaatii enemmän vaivaa.

Ympäristön kannalta jäteyhtiöiden rooli korostuu. Mikäli kierrätys ei toimi, vie se pohjaa Siirilän mukaan kaikelta luonnonsuojelulta.

Lähteet: YLE Keski-Pohjanmaa / Ari Vihanta