Syöpälääkäripula ei helpota lähivuosina

Syöpälääkäreitä tarvitaan nykyistä enemmän potilaiden määrän kasvaessa ja hoitojen kehittyessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on ongelmasta tietoinen, mutta nopeita ratkaisuja ei ole, sillä erikoislääkärin koulutus on pitkä.

Kotimaa
Lääkäri tutkii mammografia-kuvia.

Syöpäpotilaiden diagnosointi ja leikkaus toimivat Suomessa ripeästi. Säde- ja lääkehoitoon ei sen sijaan enää pääse aina nopeasti. Väestön ikääntyessä syöpäpotilaiden määrä on kasvanut. Syöpähoidot ovat kehittyneet, joten yhä vaikeampia tapauksia onnistutaan hoitamaan.

Syöpälääkäreiden määrä on viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut Suomessa. Syöpään erikoistuneita lääkäreitä tarvittaisiin kuitenkin yhä enemmän.

– Ehkä ei ole osattu ennakoida tarvetta niin, että olisi myöskin koulutuksessa pystytty huomioimaan tuleva tarve, Lääkäriliiton johtaja Heikki Pärnänen miettii syitä syöpälääkäripulaan.

Kymmenien lääkäreiden vaje

Lääkäreiden peruskoulutusta on lisätty viime vuosina. Uusia syöpälääkäreitä kaivattaisiin erikoislääkäreiden yhdistyksen arvion mukaan yli 80 vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä määrä ei näytä nousevan siihen mennessä edes kolmellakymmenellä.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ongelma on tiedossa.

– Tarkkaa lukua koulutustarpeesta ei ole, mutta puhutaan varmasti useista kymmenistä seuraavien vuosien aikana, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä myöntää.

Ongelmana on lääkärikoulutuksen pituus. Lääkärin peruskoulutus kestää vähintään kuusi vuotta ja syöpälääkäriksi kouluttautuminen lähes saman verran.

– Se johtaa siihen, että meidän koulutusjärjestelmämme ei osaa välttämättä reagoida lisääntyvään tarpeeseen riittävän nopeasti, Keistinen selittää.

Koulutus ei ainoa ratkaisu

Lääkäriliiton mukaan syöpälääkäripulaan on yksinkertainen ratkaisu: koulutuksen lisääminen. Tällä hetkellä erikoislääkärikoulutuksesta päätetään alueellisesti. Se ei Lääkäriliiton mukaan riitä.

– Erikoislääkäritarvetta tulee arvioida sekä valtakunnallisesti että erityisvastuualueittain. Meidän pitää pystyä luomaan käsitys siitä, mitä eri erikoisaloilla lääkärintarve tulevaisuudessa on, Pärnänen toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä uskotaan, että koulutuksen lisäksi on myös muita tapoja helpottaa tilannetta.

– Meillähän on mahdollisuus myös tehdä hoidonporrastusta eli tiettyjä hoitoja hoitavat muut kuin syöpälääkärit. Koko hoidon kokonaisporrastus sekä koko terveydenhuollon resurssien ja mahdollisuuksien käyttö, on varmasti ratkaisu tässä tilanteessa, lääkintöneuvos Timo Keistinen toteaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Heidi Asplund